Kolme viikkoa Senegalissa oltu!

11 Jou

Nyt emme ole vielä keksineet, kuinka kuvat saisimme tänne, liitämme ne mukaan kun keksimme. Kyllä ne vielä täältä löytyy.

Kolme viikkoa Senegalia on nyt täynnä.Miltäpä tämä maa näyttää nyt, verrattuna ensivaikutelmaan viime helmikuulta, kun Tuomisen Jarmon kanssa tänne ensimmäisen kerran tultiin. Sanoisin mielikuvan parantuneen. Tämä on mustaa Afrikkaa, ihmisiä asuu kadulla, kerjäläisiä näkyy. Kuitenkin tämä on toimiva yhteiskunta ja jos rakentamista pitää jonkinlaisena barometrinä, tämä maa menee eteenpäin. Dakarissa rakennetaan paljon. On selkeästi nähtävissä uudistumisen rajan siirtyminen idemmäksi. Kun mennään aivan Dakarin ytimestä sivulle, löytyy uusia lähiöitä. Suurempaa slummialuetta ei ole näkynyt. Dakar sijaitsee niemellä ja sieltä on vain yksi maantiereitti ulos. Nyt on valmistunut pieni pätkä uutta moottoritietä ja uuden rakentaminen eteenpäin jatkuu useasta kohdasta. Ensi vuoden aikana pitäisi olla jo paljon valmista. Nyt ongelmana liikenteessä on kylät Dakarin ulkopuolella. Niissä liikenne usein pysähtyy tai on äärimmäisen hidasta. Tämä Dakarin ulosmenoliikenne on varmasti ollut iso haitta myös turismin kehtitykselle. Lentokenttä sijaitsee käytännössä Dakarin keskustassa, turismille ei varmasti ole eduksi tuntien siirtyminen majapaikkaan. Moottoritien valmistuminen parantaa Dakarin asemaa. Uusi lentokenttä valmistuu ensi vuoden aikana muutama kymmenen kilometriä Dakarin eteläpuolelle . Sillä tulee olemaan suuri merkitys turismin kehitykselle. Tämä ei ole pelkkää turismibisneksessä itse mukana olevan toiveajattelua.

Torstaina siiryimme Somoneen. Pallojen kaasusäilöt olivat tankattuna, kun huolitsijamme torstaiaamuna meni Vitogazille hakemaan kalustoja. Kaasutehtaalla on kaksi nuorta kaveria, myyntipäällikkö ja tekninen päällikkö. He tuntuvat olevan varsin innoissaan meidän toiminnasta. Kuten aikaisemmin on tullut esille, homma on toiminut. Nyt Frederick tuli perjantaina Somoneen tarkastamaan säiliöiden sijoituspaikan ja lupasi hoitaa säiliöiden perustusasiaa myös eteenpäin. Vitogazilta saimme myös yhteystiedot Sahel- kaasuun. Tämä yhtiö myy typpeä ja hiilidiokdiidia, joita voimme käyttää paineistamiseen. Ensi viikolla edistämme tätäkin asiaa. Iltapäivän kuumuudessa mittasimme säiliöiden paineen hiukan reiluksi kolmeksi kiloksi noin 40 asteen kuumuudessa. Vähintään kuusi kiloa pitäisi löytyä. Näin ollen paineistusta tarvitaan.

Lauantaina menimme Veinin kanssa jälleen tutustumaan Salyyn. Täällä maaseudulla julkinen liikenne toimii siten, että näytetään kädellä merkki kyytihalusta. Autoihin otetaan kyytiläisiä sen verran kuin mahtuu. Paikalliset maksavat muutaman satasen, turistilta pyydetään eri hinta. Kahdenkymmenen kilometrin matka maksoi meille noin 1500 frangia. Pitää muistaa, että yksi euro vastaa noin 650 paikallista frangia, kävimme paikallisella lentokentällä. Varsin rauhallista oli sielläkin. Lentolaitteita oli muutama ultrakevyt ja ainakin kolme gyrokopteria. Niiden olen nähnyt lentävänkin täällä muutaman kerran. Käveltiin kentältä keskustaan, kun ohitsemme ajoi pickup, joka saisi Suomessa teinicorolladiscon omistajan kalpenemaan kateudesta. Pickupissa oli hillittömän kokoiset lattiakaiuttimet asennettu katolle ja lavalle. Lavalla oli myös kunnon kokoinen aggrekaatti tekemässä sähköä ja musiikki pauhasi. Nyt kuului vain musiikkia, mutta sen täytyi kyllä olla jonkinlainen liikkuva mainosauto.
Salyn alueen koko alkoi hiukan hahmottumaan. Se on iso. Viime helmikuussa siellä on raivonnut tulipalo,joka tuhosi 170 huvilaa. Huviloiden katot on tehty hyvin usein oljista tai ruo’sta. Huvilat ova vieri vieressä, kun tuli pääsee irti, sitä on todella vaikea sammuttaa. Nyt alueella oli purkutoimenpiteet käynnissä. Palanut alue oli vain hyvin pieni osa lomakeskusta.

Tänään sunnuntai-aamuna löysimme oikein mukavan aamiaispaikan muutaman sadan metrin päästä talostamme. Pieni hotelli, aamiaiseksi löytyi vahvistettu continentalbreakfast (petit dejaneaur). Päivän mittaan täytyy käydä aalloissa vilvoittelemassa ja illalla syömään. Päivitän blogia jälleen keskiviikkona. Olemme silloin Dakarissa. Suunnitelmissa on tulla takaisin Somoneen sunnuntaina. Keskiviikko – perjantai menee viranomaisasioita ja vakuutusta edistäessä. Ei suoraan teknisesti pallolentämiseen liittyviä vierailuja, mitä tulemme vielä täällä tekemään on käynti Gambiassa ja Niokolo Koban luonnonpuistossa Senegalin kaakkoisosassa. En vielä tiedä milloin näissä päästään käymään.

20111211-164934.jpg

2 vastausta kirjoitukseen “Kolme viikkoa Senegalissa oltu!”

  1. Sari 12 joulukuun, 2011 klo 7:53 am #

    Kiitos taas Senegal-raportista, hyvin mielenkiintoista edelleen. Arki tuntuu toimivan sikäläisittäin ihan kivasti, ja samalla etenette askel askeleelta kohti ensimmäisiä lentoja… kyllä se siitä! Täällä ei tarvitse vilvoitella meren aalloissa, vettä (eri muodoissa) on tullut taivaalta riittämiin eri asteisten myrskytuulten myötä. Kunnon talvea yhä vaan odotellaan tänne maan eteläosiin.

  2. Kaija 14 joulukuun, 2011 klo 12:40 pm #

    Kuumkailmapallon kori pihamaalla olisi nastaa. Ei vaan lotto nappaa 😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: