Bonjour, sava? Sava bien, mercie!

14 Jou

Kuten otsikosta voi päätellä, on ranskankielen taitoni parantunut huomattavasti. Tietysti kun nollasta lähdetään, on vain yksi suunta. Täällä muuten sitten tervehditään. Hämmästelin ensimmäisellä reissulla tänne mr. (meaussiers) Amat Kanea, joka jonkun puolitutun nähdessään tervehti pitkän kaavan mukaan; ensin kysytään kuinka sinä voit, vastauksessa tietysti kysytään takaisin ja kun tähän vastataan jatketaan kysymällä kuinka perheesi voi ja tätä mennään vielä pari kierrosta eteenpäin. Jos joku tulee tänne vieralulle ja menemme ravintolaan syömään tai ottamaan oluen, ei ravintolan omistajan tuleminen tervehtimään tarkoita minun olevan vakioasiakas siellä. Se vain kuuluu tapaan. Lisäksi en tunne niitä kaikkia, jotka kadulla tervehtivät,” hello my friend”. Olen oikeasti yrittänyt opiskella täällä ranskaa. Jotain on jo tarttunut ja ehkäpä jotain sattaa ymmärtää kun kaverit ympärillä puhuvat. Kyllä se on vaikea kieli, vaikka paljon sanoja voi johtaa mm. englannista.

Tulimme eilen illalla Dakariin jälleen. Meillä ei ollut palaveria paikallisessa ilmailuviranomaisessa, Salif yrittää järjestä tapaamista pääjohtajan kanssa. Vakuutusasiakaan ei ole edennyt, täytyy sanoa, että nyt hiukan tuntuu siltä, että homma ei etene. Kun minä tänne lähtiessä totesin, ettei sillä nyt niin väliä jos ensimmäisenä vuonna päästä lentämään; EN MINÄ TOSISSANI OLLUT! No, oikeasti tämän kauden tavoitteena todellakin on saada luvat kuntoon, lentää tutustumislentoja ja kouluttaa henkilökuntaa. Onhan tässä tietysti vielä aikaa. Tänään kiersimme autokauppoja. Huolitsijamme lähti meille oppaaksi ja melko pian jo bongasimme eräällä parkkipaikalla pitkällä ohjaamolla varustetun pickupin myytävänä. Ei kun katsomaan. Huolitsijamme meni ensi paikalle, me jäimme kauemmas, ettei myyjä heti havaitse ostajien olevan ”rikkaita ulkomaalaisia”. Pian huolitsija meidät jo viittoili paikalle ja pääsimme tarkastelemaan autoa. Ford Ranger, neliveto, diesel, ilmastointi ja radio/kasettisoitin. Siisti ja upea, myyjä vaikutti luotettavalta. No myyjä itseasiassa ei ollut paikalla, vaan täällä oli bulvaani. Hinta oli vaatimattomat kuusi ja puoli miljoonaa. Jonkun verran yli budjetin, mutta niinhän aina autokaupoissa käy. Emme sitä siltä seisomalta ostaneet, vaan kiersimme muutaman autoliikkeen ja katsastimme yhden Toyotan matkan varrella. Jäljelle jäi vain tuo Ranger. Huomenna on iltapäivällä palaveri ja katsotaan vaihtaako auto omistajaa. Auto on jonkun yhtiön auto, joten saattaa olla, että sitä on huollettukin. Hintaa yritämme saada alaspäin puoli miljoonaa (toivottavasti myyjä ei lue tätä blogia).

Huomenna aamulla menemme pariin kaasuyhtiöön neuvottelemaan typestä ja heliumista. Kaasusta puheenollen, Vitogazista Frederick soitti, hän oli edistänyt säiliöiden sijoitusta Somoneen. Nyt vain tarvitaan paikallisen ilmailuviranomaisen lupapaperi toimintaamme varten. Siis tarvitsemme toimiluvan kuumailmapallotoiminnlle, jotta kaasusäiliöt voidaan sijoittaa pihallemme. Haloo! Suomessa me emme tiedä brokratiasta mitään.

No, onneksi on tulossa viikonloppu, joten voimme hiukan rauhoittua. Veinin vaimo saapui tänne eilen ja tutustutamme häntä Dakariin ja lähiympäristöön. Hotelliin olemme ilmoittaneet lähtevämme täältä sunnuntaina, luulen lähtömme siirtyvän ensi viikkoon. Silloin pitäisi olla palaveri ilmailulaitoksen pääjohtajan kanssa.

Au revoir, laitan tähän kuvakollaasin. Siinä on kuvia jotka olisivat kuuluneet jo aikaisempiin päiviin, mutta tässä ne nyt ovat, silvuplee!

Yksi vastaus kirjoitukseen “Bonjour, sava? Sava bien, mercie!”

  1. Kaija 15 joulukuun, 2011 klo 7:42 pm #

    Ranskasta pikemminkin on tulut sanoja englantiin, esim. ”enfant terrible” 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: