Levottomuuksia

Presidentin linna sunnuntaina 29.1. iltapäivällä

Veini ja Kujalat pääsivät onnellisesti takaisin Suomeen. Täällä Dakarissa lähinnä odottelimme perjantaita ja mitä tapahtuu kun korkein oikeus tekee päätöksen presidenttiehdokkaista. Automme paperit toki piti saada vihdoin kohdalleen. Perjantai-aamuna huolitsijan piti vielä mennä poliisilaitokselle vesiyhtiön lakimiehen kanssa. Pelkkä allekirjoitus ei riitä, vaan poliisin silmien alla pitää nimikirjaimet paperiin laittaa. Tämä taas tarkoitti sitä, että poliisilta paperit saadaan vasta iltapäivällä ja paikka, missä varsinaisesti omistusoikeus muutetaan, ottaa autoja vastaan vaan aamupäivällä. Sovimme, että huolitsija tulee toimistolle puoli neljäksi, jotta pääsen lähtemään Somoneen. Pääsin lähtemään viiden aikaan. Matkalla minulla ei ollut minkäänlaisia ongelmia, liikenne oli kohtuullista ja pääsin perille puoli kahdeksaksi, juuri sopivasti pimeyden laskeutuessa.

Perjantaina viiden jälkeen alkoi Dakarissa tapahtua. Korkein oikeus julkaisi päätöksensä ehdokkaista. Mukana oli nykyinen presidentti, mutta laulaja Youssou N’Dour ei. Laulajan ei katsottu saaneen riittävästi kannatuslippuja kokoon. Nykyisen presidentin ensimmäistä virkakautta ei sen sijaan katsottu laskettavaksi mukaan lain määrittämään kahteen kauteen. Hallitus oli kieltänyt mielenosoitukset Dakarissa perjantaina. Saamieni tietojen mukaan mm. EU oli vaatinut lupaa opposition mielenosoituksille. Tällainen lupa annettiinkin perjantaina iltapäivällä. Obeliski-aukealla oli syntynyt mellakka opposition ja poliisien välillä. Yksi poliisi oli ammuttu kuoliaaksi. Uutistietojen mukaan täällä oli poltettu autonrenkaita ja teitä oli tukittu. Lauantaina tilanne oli jo rauhoittunut, vaikkakin illaksi pelättiin vielä yhteenottoja. Opposition johtajat olivat koolla Dakarissa lauantaina ja he vaativat puolueetonta tutkintaa nykyisen presidentin oikeudesta osallistua vielä kerran vaaleihin ehdokkaana. Lauantai-ilta oli ilmeisesti ollut rauhallinen. Lähdin tänään sunnuntaina jo hyvissä ajoin ajamaan Dakariin, jotta pääsen perille ennen kuin mahdolliset levottomuudet alkavat uudelleen. Matka sujui jälleen rauhallisesti, liikenne oli jopa vähäistä. Uuden lentokentän työmaan kohdalla näkyi yksi poltettu kuorma-auto ja siellä oli myös selkeästi ollut tiesulkuja. Jälkiä oli myös renkaiden polttamisesta. Kun lähestyin Dakaria, jälkiä ei juuri enää näkynyt, poliisejakaan ei ollut tavanomaista enemmän muualla kuin aivan keskustassa. Nyt tilanne on täysin rauhallinen. Kävin kävellen presidentin palatsin luona, siellä oli jonkin verran poliiseja paikalla, siinä kaikki. Suosikkikahvilani aivan lähellä presidentin palatsia oli suljettu. Keskustassa näkyi myös ainakin yhden kahvilan olleen suojattu ikkunoiden särkemistä vastaan. Minkäälaista tavanomaisesta poikkeavaa liikehdintää ei näkynyt. Toivottavasti myös ilta sujuu yhtä rauhallisesti. Tässä muutama linkki uutisiin ulkomailla Think Africa press MISNA CNN (Think Africa Press ja MISNA sekä CNN ovat linkkejä. Ne ei vaan näy erivärisenä ainakaan tällä koneella?? )
Tämä maa on säilynyt väkivallattomana koko itsenäisyytensä ajan. Demokratia on toiminut, vaikka maalla on paljon vaikeuksia. Tämä on köyhä maa, vailla luonnonrikkauksia. Ainoa mahdollisuus maan kehitykselle on yhteiskuntarauha. On todella ikävää, jos nyt tilanne kärjistyy väkivaltaiseksi.

Illalla menen Maijaa vastaan lentokentälle. Huomenna aamulla kuuden aikaan lähdemme Rangerilla kohti Niokolo kobaa. Asetin toimistolla Amathille vaatimukseksi nähdä reissulla vähintään neljä leijonaa ja kaksi elefanttia. Katsotaan kuinka käy! Palaamme takaisin Dakariin vasta torstaina. Jos meillä on nettiyhteys olemassa, kirjoitan päivitystä keskiviikkona. Oliko niin, että siellä Suomessa on kovat pakkaset. Tuolla Niokolossakin lämpötilat ovat reilu 30 astetta (plussaa).

Au revoir

Ensimmäinen vaihe päättymässä!

Näin se vaan on. Tammikuu on lopuillaan ja kevättä kohden mennään. Veini on tänään lähdössä kotiin. Kaksi ja puoli kuukautta Senegalia on takanapäin. Veinillä ehkä tämä päivä konkretisoi meidän alkutaipaleemme. Aloitimme residenssipapereiden hankinnan jo ennen kuin tulimme tänne marraskuussa. Lähetimme papereita, alkuperäisiä ja kopioita. Täytimme täällä kaavakkeita, kävimme lääkärissä ja maksoimme erilaisia maksuja. Ajattelin jo, että tarvitaanko koko lupaa nyt kun Veini on jo lähdössä pois. Puolen päivän aikaan tuli tieto, että nyt Veinin pitää lähteä antamaan sormenjälkensä poliisilaitokselle, jotta residenssipaperit saadaan valmiiksi tulevaisuutta varten. Veini lähti Amathin kanssa ja oli poissa pari tuntia. Takaisin tullessaan hän oli aika turhautunut; rikosrekisteriote ei saa olla yli kolmea kuukautta vanha. Me kun olimme lähettäneet ne paperit Suomesta jo ennen tänne tuloamme, oli Veinin ote jo liiana vanha. Ei tullut Veinistä residenssiä tänne. Selvisi myös se, että residenssioikeus myönnetään vain kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Näin ollen aloitamme ruljanssin uudestaan syksyllä.
Kyllä, olemme saaneet myös jotain konkreettista aikaan. Tänään meille luovutettiin 1000 kappaletta uunituoreita esitteitä, niistä teille kuvat. Enempää en saa nyt kuvia tämän muutaman päivän periodista, kun minulla on vain tämä iPad mukana täällä Dakarissa.
Saimme Arealta varoituksia mahdollisista pienimuotoisista mellakoista presidentin vaaleihin (Senegalin) liittyen. Perjantaina on päivä, jolloin ilmeisesti korkein oikeus täällä ilmoittaa, voiko nykyinen presidentti asettua ehdolle kolmannelle kaudelle. Ilmoitus, on se kumman suuntainen vaan, tulee ilmeisesti aiheuttamaan jonkinlaista liikehdintää. Nyt ei ole näkynyt mitään erikoista täällä. Nyt on öljy- ja kaasualan lakko päällä. Kestää muutaman päivän. Samaan lakkoon kuuluu myös julkinen liikenne. Dakarissa se näkyy hiljaisempana liikenteenä.
Kujalan perhe on lähdössä tänään myös pois. He kävivät eilen Goren saarella ja tänään shoppailivat kaupungilla. Shoppailu on varsin helppoa kun kaupat siirtyvät asiakkaiden luokse. Kujaloiden 12 ja 14 vuotiaat tytöt olivat varsin innoissaan tinkimässä ostoksia. Kujalan Jukka totesi, että he säästivät huomattavan summan rahaa, kun laskee ostettujen tuotteiden lähtöhintaa, eli ohjevähittäismyyntihintaa. Täällä pitää pyydetty hinta ensin puolittaa ja sen jälkeen ottaa vielä niin paljon pois kun vain kehtaa ja tarjota vähän vähemmän kuin jäljelle jäänyt summa. Jos lähtöhinta on 15 000 paikallista, tinkimisen voi hyvin aloittaa vaikka kolmesta tonnista. Lähtöhintakin saattaa tietysti vaikuttaa halvalta, kun sen muuttaa euroiksi, mutta silti kannataa katsoa mitä mistäkin maksaa. Salyssa Veiniltä pyydettiin lähtöhintana tupakkakartongista 15 000 (23€) paikallista, samaa kartonkia myytiin Somonen marketissa 4000 paikalliseen. Veini maksoi hyvää hyvyyttään 5000. Myyjät ovat myös varsin taitavia. Kolikkojen katoaminen on myös täällä mysteeri. Kaupoissakaan ei usein ole vaihtorahaa. Tämä ei voi johtua pelkästään siitä, että halutaan ylimääräistä tippiä, vaihtokassa katoaa jonnekkin.
Nyt tämä ikävä vuodatus saa loppua. Aika täällä on ollut mukavaa. Lämpöä ja aurinkoa on piisannut. Ihmiset ovat todella mukavia ja aivan käsittämättömän avuliaita. Somonessa tulimme autollamme talomme portin kohdalle ja mielestäni kiilasin jalankulkijan lähes törkeästi ajamalla auton nokan melkein kiinni porttiin. Suomessa jalankulkija olisi vähintään näyttänyt keskisormea, mitä tapahtui täällä. Kaveri aukaisi portin, ettei meidän tarvinnut poistua autosta, piti porttia auki ja sulki sen meidän perässä. Täällä Dakarissa autot parkkeerataan jalkakäytäville vinoparkkiin. Kadut ovat ahtaita, kun joku on lähdössä parkista, välittömästi täysin ulkopuoliset henkilöt katkaisevat liikenteen ja auttavat parkkeeraajan tielle. Eilen illalla eräs kaveri oli parkkeeraamassa autoaan peruuttamalla. Hänen pelkääjänpuoleinen peilinsä oli vinossa. Ohikulkija käänsi peilin hyvään asentoon, näytti peukkua ja jatkoi matkaansa. Samalla tavalla autetaan kaikkia, jotka vain näyttävät johonkin pikkujuttuun tarvitsevansa apua. Tavaroita kanniskellaan ym. Ja näistä auttamisista ei aina odoteta tarjottavan rahaa, tärkeintä näyttää olevan, että homma toimii. Tokihan täällä on rikollisuutta, taskuvarkaita ym. mutta niin on muuallakin. Täällä näyttää siltä, ettei ajatella, että tuon toisen kaverin menestys olisi minulta pois. Siitä enemminkin iloitaan ja ajatellaan sen tuovan hyvää myös ympäristöönsä.
Sunnuntaina jatkamme. Maija tulee silloin iltakoneella tänne ja lähdemme tutustumaan alkuviikoksi Niokolo koban luonnonpuistoon http://niokolo.com/ Siellä pitäisi olla runsaamminkin eläimiä norsuista leijoniin.
Au revoir!

Harmattan-tuuli

Sunnuntaipäivä. Suomessa on vaalipäivä. Meillä jäi äänestämättä, kun lähin äänestyskoppi lienee Mauritaniassa. Äänestysreissu olisi ollut parin päivän mittainen vähintään, kun olisimme täältä punaista viivaa lähteneet vetämään. Illalla kyllä katselemme netistä tuloslaskentaa. Mielenkiintoinen ilta on tulossa.
Pääsimme tänne Somoneen torstai-iltana. Meillä oli tarkoitus lähteä jo aamupäivästä, mutta emme saaneet auton papereita kuntoon. Tämän vuoksi meille suositeltiin, että odotamme ACT:n kuskia ajamaan meidät. Arona oli viemässä Kujalan perhettä Somoneen ja saapui siltä reissulta vasta kuuden jälkeen takaisin Dakariin. Lähdimme sitten Rangerilla illalla ajamaan. Pimeässä ajo ei täällä ole herkkua. Kaistamaalauksia ei juurikaan ole ja autojen valojen suuntaukset ovat vähän miten sattuu. Onneksi nopeudet ovat aika matalia liikenteessä. Väkeä oli liikenteessä jälleen paljon. Ilmeisesti ihmiset ovat menossa pois Dakarista viikonlopuksi.
Täällä on nyt muutaman päivän vaikuttanut Harmattan-tuuli. Se on pasaati-tuuli ja se puhaltaa koillisesta. Harmattan on osa isoa sääjärjestelmää. Päiväntasaajalla muodostuu matalapaine auringon lämmittäessä ja ilman noustessa ylöspäin. 30-32 leveyspiirin kohdalla muodostuu jatkuva korkeapaine. Korkeapaineesta virtaa ilmaa matalapaineeseen ja maapallon pyörimisliike kääntä tuulen koilliseksi tällä alueella, missä nyt olemme. Harmattan tuuli tuo mukanaan hiekkaa Saharasta ja näkyvyys on ajoittain varsin heikko. Tuuli alkaa voimistumaan heti auringon noustessa ja heikkenee varsin myöhään. Perjantai-iltana olimme mittailemassa tuulia pari tuntia ennen auringon laskua hiukan sisämaassa ja silloin tuuli oli aivan liian voimakas pallotoimintaan aivan auringon laskuun saakka. Eilen lauantaina tuuli oli jo hiukan heikompaa ja tänään taas tuntuu heikenneen lisää. Nyt näkyvyyskin alkaa olla parempaa.
Pääsimme vihdoin luotaamaan heliumpalloilla. Kyllä, totta se on! Jossain aikaisemmin kirjoitin, että jos täällä vaikka boxi löytyisi, ei löytynyt. Tuuli vei kaikissa korkeuksissa, missä pilottipallon näimme kohti lounasta. Jos tuo tuuli tänään heikenee, näemme syntyykö merituulta. Näinhän on muutamana päivänä käynyt. Nyt pääsisimme heliumpallolla katselemaan ilmavirtojen käyttäytymistä tarkemmin.
Lauantaina ajelimme Kujaloiden kanssa Mbourin kylään ja sieltä eteenpäin karjamarkkinoille. Tien varressa oli iso alue, missä oli karjaa runsaasti myynnissä. Paikalla oli myös pikateurastamo, josta olisi saanut tuoretta lihaa mukaansa. Me päätimme olla ostamatta mitään. Kauppa alueella näytti käyvän. Pääasiassa elävää karjaa myytiin. Jonkun verran sain kuvattua alueella, kavalkaadissa muutama kuva. Kävimme myös Bandian luonnonpuistossa eläimiä katselemassa. Laitan muutaman kuvan niistäkin jälleen kuvakavalkaadiin.
Sunnuntai on mennyt lepopäivänä. Huomenna käymme lentokentällä ja tiistaina suuntaamme jälleen Dakariin. Viemme auton huoltoon ja myös sen paperit olisi tarkoitus saada. Veini lähtee keskiviikkona Suomeen ja minä jään tänne odottelemaan Maijan saapumista viikon päästä.
Katsotaan keskiviikkona, mitä kerrottavaa löytyy. Nyt Suomen vaaleja jännäämään.

Keskiviikkoa pukkaa ja ihan koko päivän!

Maanantaina kävimme Itävallan lähetystössä selvittämässä Veinin passiasiaa. UM:n sivuilla kerrotaan Ruotsilla olevan lähetystön täällä, samoin Ruotsin omat sivustot. Itävallan lähetystöstä saimme tiedon, että ei sellaista täällä enää ole. EU maana Itävallan lähetystö kuitenkin järjestää EU-matkustusasiakirjan kadonneen passin tilalle. Olivat kovin avuliaita ja ensi viikolla viimeistään Veinin pitäisi ko. paperi saada. Paperi maksaa noin 25 euroa, ei paha. Minä ilmoitin omalle vakuutusyhtiölle vahingon ja Veini omalleen. Uuden kameran kävin ostamassa, se on välttämättömyys. Etsimme kadulla sopivaa kinteää kauppaa. Ilmeisesti näytimme potentiaalisilta asiakkailta, koska saimme oppaan, joka lähti viemään meitä eri kauppoihin etsimään oikeanlaista kameraa. Kolmannessa kaupassa tärppäsi. Juuri oikea kamera oli hyllyssä. Olen hiukan opiskellut täällä tinkimistä, mutta en ilmeisesti ole tarpeeksi röyhkeä. Hintapyyntö kamerasta oli 600 euroa. Tarjosin 450. Kuulemma siihen hintaan ei todellakaan tuollaista kameraa myydä täällä. Myyjä voisi tulla vastaan 530 euroon, mutta ei alle. Kysyi kuitenkin, paljonko olen valmis maksamaan. Ilmoitin edelleen, että 450 ja olin valmis lähtemään pois. Kaupat tuli tuohon hintaan. En nyt sano kameran merkkiä, koska minun olisi pitänyt lähteä 300 eurosta ylöspäin. Luonto ei vaan anna periksi kaupassa tarjota puolta pyydetystä. Kulttuurit ovat kovin erilaisia. No, täällä ei oikeasti ole halpaa, joten en minä kauheasti ylihintaa maksanut.
Täällä on presidentin vaalit 26. helmikuuta. Tällä hetkellä ehdokkaaksi on ilmoittautunut parikymmentä henkilöä. Salif arvelee, että lopulta oikeasti ehdokkaita tulee olemaan kolme tai neljä. Ehdokkaaksi pääsee virallisen puolueen kautta tai sitten keräämällä 250 000 kannattajakorttia. Ehdokkuudesta pitää maksaa noin 100 000 euroa, mikä tulee myös pudottamaan ehdokasmäärää. Ehdokkaat, jotka saavat vähintään 5% kannatuksen vaaleissa, saavat maksamansa summan takaisin. Nykyinen presidentti on istunut nyt kaksi kautta ja kausien määrä on rajattu kahteen. Hän yrittää nyt päästä kolmannelle kaudelle sillä perusteella, että rajoitus tuli voimaan hänen ensimmäisen kauden aikana, joten ensimmäistä kautta ei pidä laskea mukaan. Nykyinen presidentti on jo ainakin 87 vuotias. Nämä vaalit ovat hidastaneet lähes kaikkea virallista toimintaa täällä. Tämä on yksi syy meidän hitaaseen etenemiseen. Salif on yrittänyt sopia palaveria ILn kanssa, mutta tärkeät henkilöt ovat kaikki vaalituoksinnassa mukana. Tällä viikolla emme ole saaneet toimilupa-asiaa eteenpäin. Vakuutus on sen sijaan edennyt, JES! Olemme saaneet tarjouksen. Se on vielä liian kallis hyväksyttäväksi, mutta eiköhän se siitä. Tämä kuitenkin kertoo, että vakuutuksen voi todellakin saada. Nyt on parista muustakin yhtiöstä kyselyt käynnissä. Toivossa on hyvä elää.
Helium ja typpi on nyt meillä. Tänään Veini kävi Amathin kanssa hakemassa säiliöt. Otimme ne vuoden vuokralle, ei sitten tarvitse heliumia päästää taivaalle pelkästään päästämisen ilosta. Nyt meillä on kaikki valmista operointiin, vakuutus ja toimilupa puuttuu enää. Niin ja tietysti ne halvatun peräkärryt pitäisi saada huomenna mukaan Somoneen. Siitä en ole aivan vakuuttunut.
Tarkoitukseni oli myös kertoa hiukan paikallisesta ruokakulttuurista. Saatan siihen palata myöhemmin tarkemmin. Ruoka täällä on hyvää. Aika lailla eurooppalaisen kaltaista perusruokaa. Tarjolla on paljon kalaa, luonnollisesti. Filet de beauf (böff) on ollut varsin hyvä annos kaikissa ravintoloissa missä olemme täällä syöneet. Ehkä pihvi ei ole aivan niin mehukas kuin esim. Suomessa, mutta oikein hyvä muuten. Muutamassa ravintolassa pihvin kera tuotu pippurikastike on ollut erinomainen. Erittäin suosittu ruoka on myös kana. Lisukkeina käytetään riisiä ja ranskalaisia perunoita. Ruokajuomana on pääasiassa vesi. Toki ravintoloista viiniäkin löytyy. Vesi on paikallista Kirenaa. Lähde lienee uden lentokentän läheisyydessä, siellä on samanniminen paikka ja pullotustehdas. Onneksi täällä ei juurikaan tarvitse käyttää jäänpoistoa lentokentällä, pysyy maaperä puhtaana. Oluita löytyy kaksi paikallista, Flag ja Gasell. Ensin mainittu on vahvempi ja maukkaampi. Kahvi on tummaa paahtoa, paljon tarjotaan espressoa. Somonesta löysimme marketista oikeinkin hyvää edullista suodatinkahvia. Paahto on lähellä skandinaavista paahtoa. Leipä on patonki. Eli ranskalainen vaikutus elää vahvasti edelleen.
Tämä tällä kertaa. Ensi kerralla laitan uudella kameralla (12 megapixeliä, 36 x zoomi) otettuja kuvia. Ja se ensi kertahan on tuleva sunnuntai.

Rosvoja liikkeellä!

Tähän päivitykseen piti laittaa kuvia Dakarista. En laita, rosvo vei kameran.
Perjantaina kävimme Dakarissa viemässä Kaisan lentokentälle. Samalla edistimme jollain tavalla lupa-asioitamme. Vakuutusyhtiössä on tarkoitus palaveroida huomenna maanantaina. Auto siirtyy myös meidän omistukseen ensi viikolla. Tähän saakka se on ollut vesiyhtiön omaisuutta. Perjantaina huolitsijamme kävi passiemme kanssa poliisilaitoksella ja ensi viikolla omistusoikeus siirtyy meille. Pari päivää auto on parkissa hotellin edessä. Perjantaina kävin myös pankissa maksamassa kaasulaskun. Ymmärsin alun perin niin, että Vitogaz lähettää meille laskun. Nyt havahduin, että ehkä meillä jo on se lasku, eli paperi jonka saimme yhtiöltä kun haimme täytetyt säiliöt. Paperissa oli kaikki muu tarpeellinen tieto, mutta ei pankkiyhteyttä. Sen saimme puhelimella selville. Laskun loppusumma ei ollut oikea, jouduimme sitä vähän pyöristämään ylöspäin. Oli muuten hyvä, etten yksinäni lähtenyt pankkiin, vaan toimistolta lähti Cyrus mukaan. Olisi miulta jäänyt lasku maksamatta. Meidän oli tarkoitus olla Somonessa viikonloppu ja tulla vasta ensi viikolla tänne Dakariin, mutta suunnitelmat muuttuivat jälleen.
Eilen illalla, lauantaina lähdimme Veinin kanssa syömään Somonessa lähiravintolaan. Olimme kotoa poissa reilu pari tuntia. Kun tulimme takaisin talolle, huomasimme pation toisen oven olevan auki, meillä oli käyty. Olohuone oli putsattu täysin, lukuunottamatta tätä iPadia. Pöydältä lähti kaksi tietokonetta, kamera ja kaikki laturit ja minun Cameron-laukku. Veinin huoneesta oli lähtenyt yksi tietokone, puhelin, passi ja lompakko sekä muuta pientä sälää. Minun huoneessani ei oltu käyty. Ilmeisesti varkaille oli tullut kiire, pation ovea ei oltu osattu avata vaan se oli ilmeisesti potkittu auki. Sisälle rosvot olivat menneet katon kautta. Veinin kylppärin kattoon oli tehty reikä, potkittu välikatto hajalle ja tultu sitä kautta huoneistoon. Kävimme hakemassa vuokraisäntämme paikalle ja hän soitti paikalle santarmit. Rosvot olivat ilmeisesti kytänneet meidän liikkeitä ja odottivat poistumistamme talosta. Heidän toimintansa ei ollut pelkkä päähänpisto. Sikäli positiivista, että paikkoja ei oltu juurikaan sotkettu, ainoastaan viety tavaroita.

Santarmit saapuivat. Eiväthän ne siinä mitään voineet. Aamulla menimme asemalle tekemään ilmoituksen. Veinin kortit saimme kuoletettua jo yöllä. Nyt täytyy saada Veinille jonkinlainen passi tai sen korvike. Tämän vuoksi olemme nyt Dakarissa. Huomenna on tarkoitus asioita hoitaa. Nyt alkuviikosta haemme lopultakin heliumin ja typen, ehkä. Josko vaikka vakuutuksetkin tulisivat kuntoon.
Onhan tämä aikamoinen kokemus ollut. Tuota murtoa lukuunottamatta tämä on kuitenkin ollut varsin mielenkiintoinen tapa viettää talvea. Tai, tietysti murtokin oli mielenkiintoinen, mutta ei sellaista uudestaan toivoisi tapahtuvan.
Katsotaan mitä saamme keskiviikoksi aikaiseksi. Keskiviikkona tänne tulee vieraita Suomesta muutamaksi päiväksi. Odotamme innolla.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, au revoir!

Videoklippejä Senegalista

Tänään ei ole pallorintamalla paljon kerrottavaa. Olemme tarkastelleet pallot pihallamme. Olemme myös Veinin kanssa kiertäneet katsomassa lentoaluetta ja haistelleet tuulia. Alue on hyvä lentää. Tänään keskiviikkona ajoimme iltapäivällä lähtöalueelle ja samalla katsoimme merituulen kehittymistä. Tänään ainakaan merituuli ei vaikuttanu kovinkaan pitkälle sisämaahan, nippa nappa kehä kolmosen verran. Tuulet olivat hyvin rauhallisia koko tällä alueella missä aiomme toimia. Huomenna lähdemme Veinin kanssa käymään Dakarissa ja haemme heliumin ja typen.

Yritin laittaa tähän muutaman videon, en onnistunut. Yritän huomenna uudestaan.

Päivitys: ei onnistu videoiden laittaminen. Jostain syystä tulevat väärinpäin?? Ei, kamera (iPad) ei ollut väärinpäin!

Pink lake, Africa Eco Race

Kävimme Veinin kanssa tutustumassa lähtöpaikkoihin Fisselissä ja samalla haistelimme tulieroja aivan rannikon ja sisämaan välillä. Lähtöpaikaksi olemme suunnitelleet noin 50 km sisämaassa olevaa Fisselin kylää. Kartan mukaan sinne johtaa hyvät tiet. Kävimme siellä jo kesälä kerran, mutta sillon tulimme koillisen suunnasta ja myös poistuimme simme. Nyt tulimme reittiä, jota tulemme käyttämään lentotoimnnassa. Tie vaikuttikin aika hyvältä. Mbour oli tukkoinen kylä, mutta koska lennot toteutetaan aikaisin aamulla, uskomme tien vetävän. Nyt meillä meni reilu tunti Salysta Fisseliin. Se ei ole liian pitkä aika, kun lentoonlähtö tapahtuu noin 7.15. Tällöin asiakkaiden pitää lähteä Salysta noin puoli kuusi. Uskoisin sen toimivan. Onhan se jotain muuta kuin Suomen kesäaamulento, tapaaminen lähtöpaikalla klo. 04.00. Ennen Fisselin kylää tie muuttui hieman huonommaksi, mutta siitä oltiin juuri poistamassa asfalttia, joten eiköhän se ole kulkukelpoinen tuota pikaa. Tuulen nopeus sisämaassa vaikutti ihan hyvältä. Tässähän on pieni sauma myös siihen, että iltalennot ovat mahdollisia. Tuulen suunta on pinnassa idästä, eli merelle. Pilvet menevät kuitenkin kohti sisämaata, missä korkeudessa tuulen suunta muuttuu? Kas, siinäpä kysymys. Voisiko täällä peräti olle boxi, jossa voisi lentää pinnassa kohti merta, nousta korkealle ja lentää siellä takaisin sisämaahan? Sehän ei olisi ollenkaan huono juttu.

Tänään sununtaina meillä oli ohjelmassa tutustuminen Pink Lakeen. Se on pieni järvi Dakarin pohjoispuolella. Sen suolapitoisuus on noin 10 % suurempi kuin meressä. Järvessä elävät bakteerit värjäävät järven veden punaiseksi. Lähdimme Turacon logoin teipatulla Rangerilla liikkeelle aamiaisen jälkeen. Katsoimme reittiä jälleen I- Padilla, nyt kartta-asetuksella. Valitsimme mielestämme parhaan tien. Se oli matkan pituuden kannalta varmaankin paras. Jälleen jouduimme kuitenkin toteamaan, että muuten tiet ovat aika huonossa kunnossa. Saavuimme kuitenkin perille vajaan kahden tunnin ajon jälkeen. Ajattelimme kiertää järven autolla. Ihmettelimme, kun alueelle kuljetettiin sotilaita aseineen. Niitä aseteltiin tien varrelle järven ympärillä. Ystävällisen näköisiä heppuja he kyllä olivat, jopa morjestivat meitä. Olimme järven toisella puolella syömässä ravintolassa, kun asia selvisi meille. Pariisi-dakar ralli ajetaan nykyään Argentiinassa, taitaa olla juuri meneilläänkin. Täällä ajetaan sen sijaan Africa Eco race www.africarace-live.com , Saint Cyprienistä, aivan Ranskan eteläosasta, Espanjan, Marokon ja Mauritanian läpi Dakariin. Matkaa tulee yli 4000 km. Ralli päättyy tuolle järvelle. Me olimme juurikin reitin varrella, kun autoja alkoi saapua. Aika huikea yhteensattuma! Ensin luulimme niiden olevan joku ylämysrata, mutta sitten näimme niiden viilettävän järven toisella puolella, jossa näimmekin maalialueen. Olimme luulleet sitä lomakyläksi, mutta siellä olikin maaliportti ja telttoja rallia varten. Muutama helikopterikin seurasi rallin päättymistä. Pääsimme maalialueelle juuri sopivasti, kun autot alkoivat ajaa maaliportin läpi saapumisjärjestyksessä. Voitto meni Turkkiin, toinen ja kolmas sija Ranskaan, venäjä otti neljännen sijan. Autojen joukossa ei näkynyt suomalaisia. Kun lähdimme ajelemaan takaisin Somoneen, olimme jo tosi paikallisia, otimme automme lavalle muutaman tien varressa kyytiä pyytäneen hemmon. Muistimme päästää heidät myös pois ennen majapaikkaamme. Täällä todelakin o tapa, että porukka seisoskelee tien varressa ja autot poimivat kyytiläisiä. Näin paikalliset jakavat polttoainekuluja. Somonessa ja Salyn alueella joikkoliikenne hoidetaan näillä epävirallisila takseilla, jotka ajavat koko ajan päätietä pitkin. Taisin jossain aiemmassa blogissa kertoakin yhdestä taksimatkastamme.

Alkava viikko on mielenkiintoinen. Olemme saaneet vakuutusyhtiöstä kyselyn, tai siis se on Salifilla. Yritän saada sen omalle koneelle maanantaina. Vakuutusyhtiö kuulemma kyselee lähinnä asioita, jotka olen jo sinne laittanut. Josko tämä tästä etenisi. Dakarissa menemme käymään, haemme heliumia ja typpeä, jotta pystymme paremmin tarkastelemaan tuulten suuntaa ei kerroksissa. Niin, ja tätyyhän meidän ne peräkärrytkin hakea…

Ilmailuaihetta näkee kaikkialla

TURACO-Ranger

Varjoinen paikka

Autosarjan voittajat

Hiukan punanen väri näkyy

Lounaspaikkamme

Gendarmerie

Voittajat podiumilla

”Erikoislintu”

Flamingoja, kuuluvat isojen lintujen heimoon

yli 4000 km takana…

Keidas erämaassa

Yli 4000 km takana…

Maaliportti

Tuulilasin pyyhkijät peliin

Pihapäällyste

Vauhtia loppuun saakka

Kyllä meidän neliveto, mutta perässä tuli 508 Mersubussi

Oikea maastoauto

Ei huono vaihtoehto tähän ralliin

Aika matalahan tämä vesieste on

Näkymä Pink Lakelle

Ja vielä rengasrikko 10 km ennen maalia

Apinan leipäpuu ja valkoinen sarvikuono

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille!

Suomessa taitaa olla torstai kun tämän julkaisen. Täällähän me olemme kaksi tuntia jäljessä, eli elämme Greenwichin aikaa, joka on samalla UTC. Vuosi on vaihtunut, tuntuu oudolta kirjoitella papereihin vuotta 2012. Juurihan sitä hämmästeltiin, mitä 2000-luvulle siirtyminen tuo tullessaan. Lehtosen Eskon kanssa vaihdoimme uudelle vuosituhannelle kuumailmapallolla lentäen, valona yössä. Se tarina löytyy täältä http://www.pallo.net/artikkelit/vy/ . Joulu sujui Suomessa mukavasti, uuden vuoden aattona saimme lennettyä opetarkkarin eräälle kaverilleni, uusia pallolentäjiä on näin ollen luvassa Suomeen. Sää oli kerta kaikkiaan upea, pieni pakkanen ja heikko tuuli pinnassa. Ylhäällä, muutaman sadan metrin korkeudessa mentiinkin jo 35 km/h. Hieno tapa päättää vanha vuosi. Sunnuntaiaamuna yhdeksäksi Hki-Vantaalle ja Brysselin kautta Dakariin. Siellä olin kahdeksan aikaan illalla. Veini soitti minulle juuri sopivasti, kun olin passijonossa ja kertoi, että minua ollaan vastassa kentällä. ATC:n kaveri löytyikin ja näin olin hotellilla mukavaan aikaan.

Paljon ei ole täällä pallorintamalla tapahtunut. Edelleen meille järjestellään tapaamista ilmailulaitoksen pääjohtajan kanssa ja odottelemme vakuutustarjousta. Meille vakuutellaan jatkuvasti, että kyllä asiat hoituvat, se kestää vain oman aikansa. Tiistaina Veini ja hänen vaimonsa saapui hakemaan minut Dakarista. Ford Ranger kuljetti meidät iloisesti vajaassa kahdessa tunnissa Somoneen. Kuten olen aikaisemminkin tuonut ilmi, täällä liikenne ei ole mitenkään agressiivista. Silmänsä on kuitenkin pidettävä jatkuvasti auki ja seurattava muuta liikennettä. Tiellä saattaa olla erilaisia esteitä. Jos täällä auto hajoaa maantielle, ei sitä mihinkään siitä siirretä vaan korjaus tehdään siinä paikassa mihin auto pysähtyi. Kun autokantakin on vanhempaa, autoja on aina silloin tällöin tiellä. Varoituskolmio on melko tuntematon käsite. Veini kertoi nähneensä oikean varoituskolmion jossain. Tavanomainen ”varoituskolmio” on iso kivi ja sen päällä mahdollisesti muovipussi muutama kymmenen metriä ennen pysähtynyttä autoa. Jos kiveen ajaa, huomaa edessä olevan jotain liikennettä haittaavaa. En ole vielä nähnyt kenenkään törmäävän tuollaiseen varoituskiveen, mutta jos siihen törmää, ei jatka matkaansa pysähtyneeseen autoon saakka, eli varoitus toimii.

Toimettomana emme ole täällä todellakaan olleet. Kaasuasemamme perustuksia suunnitellaan. Ajatushan oli, että se tulisi tänne pihamalle, mutta nyt on itänyt uusi ajatus. Se olisi hyvä saada Salyn lentokentälle, jolloin sitä ei tarvitsisi siirtää minnekään, jos ja kun me muutamme ensi kaudekasi uuteen taloon. Kävimme Veinin kanssa tänään lentokentällä ja yritimme saada yhteyttä kentän pitäjiin. Saimme puhelinnumeron ja henkilön kiinni puhelimella. Emme kuitenkaan löytäneet yhteistä kieltä ja näin ollen yritämme järjestää palaveria lähipäivinä tulkin kera. Iltapäivällä meillä oli ohjelmassa tutustuminen lähellä sijaitsevaan Bandia-luonnonpuistoon http://www.reservedebandia.com/ Se on 1500 hehtaarin yksityinen luonnonpuisto. Siellä eläimet liikkuvat vapaana (hyeena oli aitauksessa) ja alueella liikutaan autoilla. Voi mennä omalla autolla tai sitten talon. Opas on aina oltava mukana. Me päädyimme talon autoon ja näin kenenkään meistä ei tarvinnut keskittyä ajamiseen, vaan me kaikki kolme pääsimme ihailemaan villejä eläimiä. Antilooppeja oli paljon eri merkkisiä ja myös apinoita. Kirahveja näkyi paljon, muutama seepra ja villisika. Valkoista sarvikuonoa pääsimme valokuvaamaan lähietäisyydeltä, apinan leipäpuut olivat upeita. Alueella on myös vanha hautapuu. Luonnonuskontojen aikaan vainajia haudattiin apinan leipäpuun onkaloon. Tämän puun sisälle on haudattu 30 vainajaa. Bandia on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Eihän sitä tiedä, jos joskus sillä alueella voisi lentää myös kuumailmapallolla. Se olisi varmaan mukavaa. Laitan kuvakavalkaadia puistosta tähän loppuun. Tulevan sunnuntain bloggausta en vielä uskalla luvata. Meillä on erilaisia suunnitelmia lähipäiviksi emmekä luonnollisesti tiedä kuinka asiat etenevät. Katsotaan päivä kerrallaan.