Kotona Suomessa jälleen

7 Hel

Bonjour!

Kuukauden verran aikaa meni Senegalissa ja Gambiassa. Tiistai-iltana olin jälleen kotona. Mitä jäi käteen reissusta. Tavoitteena oli toimiluvan saaminen reissun aikana. Lupaa ei tullut. Tämä tuntuu jo käsittämättömältä. Lopputulemana oli, että paikallinen liikenneministeri oli tarkastanut paperimme ja hän antoi paikallisen ilmailuviranomaisen ANACSin pääjohtajan allekirjoittamaan luvan. Tähän liittyi vielä se, että maksu toimiluvasta olisi ollut viisinumeroinen euroina. Tällaista summaa me emme olleet valmiita maksamaan. Palaveroimme paikallisessa kehitysministeriössä ja jäimme siihen käsitykseen, että hinta tulee olemaan varsin paljon pienempi. Tämä oli tilanne, kun lähdin kotiin. Salif vakuutti, että lupa tulee kyllä tällä, tai viimeistään seuraavalla viikolla. Edelleen tietoa odotellessa.

Jos vertaan Senegalia viime talveen, on kehitystä tapahtunut. Turisteja oli Dakarissa enemmän kuin viime vuonna. Myös Salyssa on tietojen mukaan ollut vilkkaampaa. Yhteistyökumppanillamme ACTlla on ollut enemmän asiakkaita kuin viime kaudella. Myös yleisilme on muuttunut parempaan suuntaan. Dakar on siistimpi kuin viime talvena. Kaupunkia myös rakennetaan aika tavalla. Liikennevaloja on tullut lisää ja niitä myös enemmän noudatetaan. Tästä kyllä kuulin myös sellaisen version, että punaisiin valoihin pysähtyminen antaa poliisille mahdollisuuden tulla sakottamaan, kun auto kerran on jo valmiina pysähtyneenä. Tarina kertoo myös eräänlaisesta täydennyspoliisista. Kaupungissa virassa oleva poliisi menee viikonlopuksi kotikyläänsä ja ottaa virkapukunsa mukaan. Kylässä sitten veli lainaa pukua ja käy sakottamassa autoilijoita omaan askuunsa. Tällaista en kyllä itse kokenut. Sinänsä kyllä poliisin toiminta on tehostunut. Viime talvena meidät pysäytettiin kerran, kun Veinin kanssa ajeltiin ja ohiteltiin huonossa kohdassa. Silloin meille vain huomautettiin asiasta. Niin, ja Maijan kanssa saatiin 5 minuutin jäähy yhden kylän kohdalla, kun myös ruuhkassa ohiteltiin liikaa. Nyt tullessamme Gambiasta meidät pysäytettiin neljä kertaa. Asiallisesti suhtautuivat.

Dakar on niemi, tai oikeastaan niemenkärki. Tällä hetkellä vielä Dakariin johtaa vain yksi tie, joka luonnollisesti on varsin tukkoinen ruuhka-aikaan. Viime talvena jo oli avattu pätkä moottoritietä ja nyt on avattu lisää. Loppuosakin on hyvin lähellä valmistumista ja sen jälkeen ruuhkat helpottavat. Vanha lentokenttä Dakarissa on myöskin kehittynyt vuoden aikana. Minulle kerrottiin, että saksalaiset ovat ylläpitävät nyt lentokenttää ja se näkyy toiminnan parantumisena. Uusi lentokenttä on valmistumassa 40 km Dakarin eteläpuolelle. Tuleva moottoritie tulee kulkemaan sinne saakka. Lentokentän rakentamista johtaa saksalaiset ja ilmeisesti ryhtyvät myös operoimaan kenttää sen valmistuttua. Siitä tulee merkittävä kenttä ja ilmeisesti kauttakulkupiste Euroopasta Etelä-Amerikkaan. Vanha Aeropostalen reitti aukeaa jälleen. Uusi kenttä on jo kuuleman mukaan kerran avattu. Kiitotietä tehtiin sen verran valmiiksi, että ennen viime kevään presidentinvaaleja kentälle laskeutui kone ja pidettiin avajaiset. Oikeasti kenttä valmistunee tänä tai ensi vuonna.

Liityin myös Internations-porukkaan Tämä on ulkomaalaisten yhteisö ympäri maailman. He järjestävät erilaisia tapahtumia nykyisessä kotimaassaan. Yksi tällainen on kuukausittainen get together-ilta. Dakarin tammikuun ilta osui matkani ajaksi ja olin paikalla. Siellä oli lähes sata Dakarissa asuvaa ulkomaalaista. Oikein mukava tapahtuma ja ne joiden kanssa projektistamme kerroin (niin mistä tietää, että isossa joukossa on lentäjä? Kyllä hän kertoo sen ihan itse!) olivat varsin innostuneita palloilusta. Uskon, että asiakaskuntaa löytyisi tuostakin porukasta.

Kun aikaa oli, kävin huolitsijamme, Magibin kanssa Pink lakelle. Se on suolajärvi muutama kymmenen kilometriä Dakarista pohjoiseen. Vesi järveen tulee Atlantista. järvi on erittäin suolainen. Meille kerrottiin, että litrassa vettä on 380 g suolaa. Kyllä se suolaiselta maistui. Järvestä kerätään suolaa, joka menee kaikki vientiin. Järven rannalla on muuten legendaarisen Paris-Dakar rallin maali. Kerroinkin viime talvena kun osuimme Veinin kanssa nykyään ajettavan Africa Eco-rallin maaliin tuloon.

Kaiken kaikkiaan, vaikka meillä ei toimilupaa vielä olekkaan, olen tyytyväinen Senegal-projektiin. Se on opettanut aika paljon asioita ja katsomaan elämää uudelta kantilta. Ehkä merkittävin asia on, paradoksaalista kyllä, eläminen tässä päivässä. Huominen tulee kyllä, siitä ei kannata niin paljon murhetta kantaa. Miksi tämä nyt sitte on paradoksaalista. Mielestäni tämä afrikkalainen ajatusmalli omalta osaltaan on myös kehityksen jarru. Pitäisi löytää sopiva keskitie.

Blogi päättyy tältä osin tähän. Laitan tuohon alle kuvia Dakarista ja Pink lakelta. Tarkoituksemme on lähteä lentämään kaasulla Mynchenin lähelle maaliskuun toinen ja kolmas päivä. Laitan blogiin päivityksen viimeinen päivä helmikuuta ja kerron mikä on suunnitelma. Jos sää mahdollistaa lentämisen tuolloin, päivitä blogia sitten myös kaasulennon osalta.
Au revoir!

20130207-204811.jpg

20130207-204825.jpg

20130207-204839.jpg

20130207-204859.jpg

20130207-204920.jpg

20130207-204941.jpg

20130207-205002.jpg

20130207-205624.jpg

20130207-205638.jpg

20130207-205701.jpg

20130207-205711.jpg

20130207-205731.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: