Pallolentäjälle sää on erinomaisen tärkeä asia. Lähes kaikki vaaratilanteet liittyvät jollain tavalla huonoon säähän. Pallolentäminen on sääherkkää toimintaa ja ilmailuvälineistä kuumailmapallo on ensimmäinen, joka jää maahan, kun sää heikkenee. Toisaalta pallo on myös niin suuri ja siinä on valtava tuulipinta-ala, joten se erään pallolentäjän sanoin suojelee itse itseään. Kovin huonolla säällä palloa ei saa pystytettyä. Lähtöpaikalla tuulen nopeus ei saa ylittää 5m/s. Taivaalla pallo on vapaa kappale ja lentää vain ilmavirtausten mukana. Ylhäällä tuulen nopeudella ei sitten olekaan turvallisuuden kannalta suurta merkitystä, kunhan ei ole turbulenssia. Suomessa on mitattu yli sadan kilometrin tuntinopeus lennolla.
Kuumailmapallolla lennetään kesäisin vain aikaisin aamulla tai sitten illalla ennen auringon laskua. Tämä johtuu termiikistä, eli nostavista ja laskevista ilmavirtauksista. Kesäaikana aurinko lämmittää maastoa ja eri alueet lämpiävät eri tavalla. Tumma metsä lämpenee voimakkaammin kuin vaalea pelto tai kylmä vesistö. Tällöin tumman alueen päällä ilma lähtee nousemaan ylöspäin ja vaalealta alueella taas ilmaa siirtyy tummalle alueelle ja vaalean alueen yllä on laskeva ilmavirtaus. Maanpinnalla tämä havainnoidaan tuulenpuuskina. Tällaisessa tilanteessa pallo ilmaa keveämpänä liikkuisi holtittomasti ylös alas virtausten mukana. Kesällä käytetään nyrkkisääntönä kolmea tuntia, aamulla voidaan lentää kolme tuntia auringon noususta ja illalla kolme tuntia ennen auringon laskua.
Upea aamukeli. Kuva Gilad Radat
Upea, aikainen aamu Hämeen linnan yläpuolella. Kuva Gilad Radat
Cumulukset eli valkoiset poutapilvet on merkki termiikistä. Kun niitä on taivaalla, pallolla ei voi lentää. Illalla on odotettava cumulus-pilvien katoamista. Cumulus-pilvistä muodostuu myös niiden kasvaessa riittävästi kuuropilviä ja myös ukkospilviä. Niissä on erittäin voimakkaita ilmavirtauksia, joiden läheisyyteen joutuminen pallolla on erittäin vaarallista. Talvella, kun aurinko ei kykene lämmittämään maata niin paljon, että syntyisi lämpötilaeroja, voidaan pallolla lentää koko valoisan aikana. Keväällä auringon kohotessa korkeammalle termiikki-ilmiö herää, kun metsässä puut alkavat olla puhtaita lumesta ja pellot ovat edelleen valkoisia. Tällöin metsät alkavat lämmetä ja imeä ilmaa pelloilta. Kun pallolentäjä yrittää laskeutua pellolle, metsä imee aina palloa puoleensa ja pellolle on vaikea päästä.
Näin alkaa korkea sadepilvi muodostua, päätyykö ukkospilveksi.
Alasinpilvi eli ukkospilvi on muodostumassa. Näillä pilvillä voi olla korkeutta monta kilometriä.
Keväällä ja alkukesästä muodostuu rannikolla myös merituulta iltapäivisin ja alkuillasta. Tällöin maa lämpenee ja kun meri on kylmä, tuuli alkaa puhaltaa alemmissa kerroksissa mereltä maalle. Illalla maan jälleen viilentyessä merituuli loppuu. Merituulen vaikutus saattaa otollisissa olosuhteissa ulottua yli 50 km:n päähän sisämaahan. Suuret järvet aiheuttavat myös samanlaisen ilmiön.
Saderintama lähestyy auringonlaskun aikaan.
Sade estää kuumailmapallolla lentämisen. Cumulus-pilvistä voi tulla siis kuuropilviä, mutta laajempana alueena voi lähestyä myös saderintama, jossa sade on pitempiaikaista ja pysyvämpää.
Synkkyys saapuu. Saderintama on jo lähempänä.
Yksi pallolla lentämiseen vaikuttava tekijä on inversio. Tavanomaisessa tilanteessa ilma lämpenee maanpinnalla ja noustessa korkeammalle ilma viilenee. Inversiossa ylempänä onkin kerros lämpimämpää ilmaa ja se estää ilman kierron. Tämä näkyy konkreettisesti talvella kovalla pakkasella savuista. Ne nousevat pystysuoraan ylöspäin, kunnes kohtaavat lämpimän ilmakerroksen ja nouseminen pysähtyy siihen. Toinen paikka, missä ilmiöön voi törmätä, on tunturi. Keväällä tunturin laella saattaa olla lämpöasteita, kun taas kurun pohjalla on hyvinkin kylmää. Lämpötilaero saattaa olla suuri. Erään kerran talvella nousimme ilmaan kun maassa oli 24 astetta pakkasta. Kolmensadan metrin korkeudessa lämpötila oli jo plussan puolella. Kylmyys tulee maasta. Merkittävin ilman lämpiäminen tapahtuu maan lämmön haihtumisesta ja talvella kylmä maa pitää lähellä maata olevan ilmakerroksen kylmänä. Kun tällaisessa tilanteessa alueelle virtaa jostakin lämmintä ilmaa, se jää kylmän ilmamassan päälle ja estää ilmankierron. Pallolla lennettäessä tämä on huomioitava lähestyttäessä laskupaikkaa. Alaspäin mentäessä kun laskeudutaan kylmän ilmamassan rajalle, pallo jää helposti kellumaan, eikä päästäkään alaspäin. Tämä ilmiö esiintyy erityisesti talvella, mutta myös keväällä, kun yöt ovat erittäin kylmiä ja maa on edelleen kylmä. Pintainversio voi olla vain muutaman kymmenen metrin korkeudessa. Inversioon liittyy myös tuulen pakkaantuminen inversiokerrokseen. Maassa tuulen nopeus voi olla nolla, mutta samaan aikaan inversiokerroksessa tuulen nopeus saattaa olla kymmeniä kilometrejä tunnissa. Ylempänä tuulen nopeus jälleen heikkenee. Rajapinnat saattavat olla hyvin tarkkoja, muutaman kymmenen metrin korkeuden muutoksella ollaan aivan erilaisessa ilmamassassa.
Pakkasta 24 astetta, vanhan Pohjantähden pääkonttorin mittarissa, matkalla Kantolaan.
Hetken päästä taivaalla lämpö on plussalla, korkeutta 1777 ft eli n. 540 metriä.
Selvästi näkyvä kuuropilvi. Pakkaskelillä sade tulee lumikuurona.
Pakkaspäivän utua yläilmoista katsottuna.
Pallolentäjän on myös tiedettävä tuulen suunta ja suunnan muutokset eri korkeuksissa. Pääsääntöisesti tuuli kääntyy ylöspäin noustessa oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla. Muutoksen suuruus vaihtelee paljon, sata – satakaksikymmentä astetta ei ole ollenkaan tavaton kääntyminen. Muutos saattaa tapahtua hyvinkin pienellä korkeuden muutoksella. Taitava pilotti pystyy ilmavirtaukset huomioimalla ”ohjaamaan” palloa hyvinkin tarkasti. Ilma on hyvin samanlainen elementti kuin vesi, siellä on erilaisia kerroksia ja se ei sekoitu, jos sitä ei sekoiteta. Ilmiö on hyvin samanlainen kuin jos laittaa saunassa ämpäriin viileää vettä ja antaa sen lämmetä sekoittamatta sitä. Kun jonkin ajan kuluttua työntää ämpäriin kätensä, huomaa todella selvästi, kuinka vesi on yläkerroksissa lämmintä ja paljon viileämpää pohjalla.
Ennen lentoonlähtöä pallolentäjä katsoo säätä internetistä julkisilta sääsivuilta. Sen lisäksi hänellä on käytettävissä Ilmatieteenlaitoksen lentosääpalvelu, johon hän voi soittaa. Pallolentäjät ovat käyneet esitelmöimässä heidän koulutuspäivillä pallotoiminnasta ja tällä tavoin lentosääpalvelun meteorologeilla on tietoa pallolentämisen tärkeistä sääilmiöistä. Lentoa varten on tietysti ensiarvoisen tärkeää havainnoida säätä ennen lentoa lähtöpaikalla ja lennon aikana.
Hahtuvapilvia pallojen yläpuolella.
Kaasupallolla voidaan pysytellä päiväsaikaan ”sään yläpuolella” ja näin välttää termiikkiin joutuminen.
kuumailmapallo 