kuva: Jaakko Virtanen
kuva: Jaakko Virtanen
Kuumailmapallo ei välttämättä ole pallon muotoinen. Maailmalla lentää jonkin verran erimuotoisia kuumailmapalloja, Suomessa niitä näkyy harvemmin. Nyt Linnan Pallo on aloittanut operoinnin maailman suurimmalla autonrenkaalla, kun Nokian renkaille tuli lokakuun alussa muotopallo. Linnan Pallolla on jo kokemusta vuosituhannen alussa operoidusta kahvipaketista, mutta nyt operoinnin aloittava autonrengas on jälleen oma erikoisuutensa.
Kuumailmapallojen teollinen valmistus Euroopassa alkoi 1970-luvun alussa, kun Don Cameron perusti Cameron Balloons Ltd:n Bristoliin. Cameron oli alusta lähtien hyvin innovatiivinen ja vuonna 1976 näki päivän valon maailman ensimmäinen special shape eli muotopallo. Tämä oli G-OLLI, lakritsiukko Gollyn hahmo. Alussa muotopallojen valmistaminen oli varsin kokeellista toimintaa. Ensimmäisten joukossa oli mm. Lewis-farmarit, joita ensin kokeiltiin niin, että molemmissa lahkeissa oli kori ja poltin. Tämä ei oikein toiminut ja siirryttiin yksikoriseen malliin. G-OLLI pallon jälkeen maailman taivaalla on purjehtinut mitä merkillisimpiä laitteita, mm. laivoja, autoja, traktoreita, lehmiä, linnoja sekä, erilaisia mainoshahmoja. Yllättävin on ollut Festo-yhtiöiden pallopari, jotka ovat identtisiä, mutta toinen palloista lentää ylösalaisin. Pallon huipulla on luonnollisesti feikkikori ja oikea kori on pallon alapuolella sijoitettuna kankaan sisään niin, ettei sitä näy ulkopuolelle. Tämä pallopari on aiheuttanut maailmalla useita hälytyksiä 
pelastusviranomaisille katsojien luulleessa pallon todellakin karanneen ylösalaisin. Kaikkiaan muotopalloja on tehty noin 1500.
Suomessa muotopallo on harvinaisuus. Ilma-alusrekisterissämme on ollut vain neljä muotopalloa, MM-kisamaskotti Lasse Jänis vuonna 1983, Costa Rica- kahvipaketti 2000-luvun alussa, käytettynä ostettu olut-tuoppi sekä nyt uusimpana Nokian Renkaiden lentävä autonrengas. Ulkomaisia muotopalloja on silloin tällöin vieraillut Suomessa mm. jo aiemmin mainittu Feston up side-pallo.
Muotopallon operointi poikkeaa jonkin verran tavanomaisen pallon operoinnista. Kun pallo on saatu taivaalle, itse lentäminen ei juurikaan poikkea tavanomaisesta pallosta, mutta muotopallon pystytys ja maakäsittely on haastavampaa. Muotona pallo on ideaali pinta-alan ja tilavuuden suhteen, eli pienin mahdollinen pinta-ala suurimpaan mahdolliseen tilavuuteen. Muotopallossa tilavuus ei ole optimaalinen ja tämän vuoksi ulkomittoja joudutaan kasvattamaan, jotta saadaan riittävä tilavuus nostokyvyn saavuttamiseksi. Samalla kuoressa käytettävä kangasmäärä kasvaa ja painoa tulee lisää. Rengas-pallon tilavuus on noin 3000 kuutiota ja painoa 244 kg. Vastaavan tilavuuksisen normaalin pallon kuoren paino on noin 130 kg. Ulkomitoissa normaali pallo on noin 22 metriä korkea, kun rengaspallon huippu kohoaa kolmeenkymmeneen metriin korin pohjasta mitattuna. Tavanomaisissa palloissa käytetään laskuvarjoventtiiliä pallon yläosassa. Rengaspallon muoto ei mahdollista laskuvarjoventtiilin käyttöä, joten pallossa on huipulla ns. rip-lock venttiili, joka on kiinni tarranauhoilla lukoilla varmistettuina. Laskuvarjoventtiilin tilalla on sivuissa punoksella käytettävät venttiilit, joista voidaan päästää kuumaa ilmaa ulos tarvittaessa myös lennolla. Rip-lock venttiiliä käytetään vain laskeuduttaessa maahan.
Rengaspallossa on runsaasti tasaista pintaa. Tämä on haasteellista kuoren suunnittelussa. Tasainen pinta saadaan pysymään tasaisena myös lennettäessä siten, että kuoren sisällä on runsaasti tukipunoksia. Ne pitävät kuoren oikeassa muodossa. Toinen hankala kohta on terävät kulmat, tässä tapauksessa kulutuspinnan ja renkaan sivun reunakohta. Tämä on toteutettu laittamalla sisäpuolelle tukikangas kiertämään reunaa. Reiällinen tukikangas muodostaa tunnelin reunakohtaan ja pitää reunakohdan hyvin paineistettuna. Haasteellinen osa kuoressa on myös renkaan alaosa. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja aivan kuoren alaosassa painetta on vähemmän.Renkaan muoto saadaan säilymään myös alaosassa kankaalla, joka ohjaa ilmaa paineistamaan alaosaa.
Muotopallo saattaa olla varsin hankala täytettävä, jos sen muoto on esimerkiksi jokin eläin tai linna, joissa on erilaisia lonkeroita, jotka kaikki täytyy saada täyteen ilmaa pystytyksessä. Rengaspallossa ei näitä ole, itse asiassa sen muoto on litistetty pallo. Tämän vuoksi kylmätäyttö tapahtuu lähes samalla tavalla kuin normaalin pallon. Rengaspallon paksuus on 8 metriä. Tavallisen pallon halkaisija on noin 20 metriä ja kylmätäytössä tuuli osuu siihen hyvin jo kylmätäytössä. Rengaspallossa kylmätäytön aikana tuuli ei pääse riepottamaan palloa. Kun rengaspalloa lämmitetään pystyyn nousua varten, erilaisuudet alkavat näkyä. Tavanomaiseen palloon verrattuna siinä on tasainen pinta, johon tuuli ottaa eri tavoin kuin pyöreään palloon. Lisäksi tulee vielä suurempi korkeus. Kuumailmapallon kuoreen pitää saada riittävä lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna, jotta se nousee taivaalle. Tämän vuoksi sitä on pidettävä maassa pystyssä lämmittämisen ajan ja tällöin tuuli pääsee vaikuttamaan suoraan pallon kuoreen. Rengaspallon muoto ja korkeus vaikeuttaa tätä vaihetta.
kuva: Jaakko Virtanen
kuva: Jaakko Virtanen
Tavallisen kuumailmapallon suurin sallittu nousu- ja laskeutumisnopeus on 1000 jalkaa minuutissa. Muotopalloissa nopeutta on rajoitettu, koska rajussa korkeuden muutoksessa poikkeuksellinen muoto ei pysykään haluttuna ja muutos saattaa vaikutta myös lento-ominaisuuksiin. Muotopallojen alkuaikoina yksi muotopallo, joka oli kaasuliekin muotoinen, jopa taittui ilmassa aiheuttaen vakavan vaaratilanteen. Tällaista vaaraa rengaspallossa ei kuitenkaan ole. Nousu- ja laskeutumisnopeus on kuitenkin rajoitettu 400 jalkaan minuutissa, mikä on varsin vähän. Jos pallolla noustaan lujempaa, saattaa se aiheuttaa heilumista ja renkaan alaosan tyhjenemistä ilmasta (tämä on eri efekti kuin normaalissa autonrenkaassa) Toisella lennolla tällä pallolla nousunopeus kasvoi 450 jalkaan minuutissa ja tuolloin rengas käyttäytyi vielä täysin normaalisti.
Ilmassa rengaspallo lentää kuten pyöreä pallo. Nousu- ja laskeutumisnopeuteen täytyy kiinnittää huomiota, 
mutta muuten se lentää jopa helpommin kuin pyöreä. Tavanomaisen pallon saa laskettua varsin pieneen paikkaan, tilaksi riittää alue, johon sen saa kaadettua. Rengaspallo vaatii laskeutumispaikalta hiukan enemmän. Sivuventtiilit eivät ole yhtä tehokkaat kuin pyöreän pallon laskuvarjoventtiili ja pysäyttämiseen käytettävä rip-lock -venttiili taasen tyhjentää kuoren niille sijoilleen ja palloa ei voi taluttaa pystyssä. Laskeutumisen yhteydessä on myös huomioitava kuoren ulkomitat. Reunaesteitä lähestyttäessä on varmistuttava, että pallo on leveimmältäkin kohdalta erossa reunaesteistä.
Vastaavan kokoisella pyöreällä pallolla lennettäessä on matkustajia lentäjän lisäksi yleensä kyydissä neljä. Tällöin koko pallon miehistö on lentäjä mukaan luettuna kuusi henkilöä. Rengaspallon kuoren painaessa yli sata kiloa enemmän kuin pyöreä, se voi viedä lentäjän lisäksi vain kaksi matkustajaa. Näin kokomiehistön koko on yleensä lentäjä mukaan luettuna 4 henkilöä. Tämä tarkoittaa suurempaa työmäärää palloa koottaessa laskeutumispaikalla takaisin perävaunuun. Yllättävän helppoa kuoren kokoaminen säkkiinsä kuitenkin on verrattuna esimerkiksi kahvipakettipalloon, joka ei tahtonut tyhjentyä oikein millään. Paketissa oli yläosassa tasainen pinta ja yläkulmat pitivät ilman hyvin. Renkaassa ei yläosassa ole vastaavanlaisia kulmia. Koko kalusto mahtuu hyvin keskikokoiseen peräkärryyn ja näin se on helppo liikuttaa lentopaikalta toiselle.
kuva: Jaakko Virtanen
Renkaan tekniset tiedot:
renkaan kokomerkintä: 7465/55 R 582
rekisteritunnus: OH-NRE
tyyppihyväksytty ilma-alus
tyyppimerkintä: Cameron S-100
kuoren halkaisija: 23 metriä
kuoren paksuus: 8 metriä
kuoren paino: 244 kg
valmistusmateriaali: nylon-kangas
kangasta yhteensä 3,35 kilometriä (1,5 metriä leveä pakka)
ompelulankaa käytetty noin 13,4 kilometriä
valmistusaika noin 4 kuukautta
kuumailmapallo 