Arkisto | marraskuu, 2018

Tästä tämä Myanmar-aika lähtee liikkeelle…

21 Mar

Puolisentoista viikkoa on nyt täällä Myanmarissa kulunut. Heti alkuun sanon, että kuvia en ole kerinnyt ottamaan ja kun lentohommiin emme ole vielä päässeet ei ole kuvaaminen ollut paljon mielessä. Olen ollut koko tämän ajan Yangonissa ja vapaa-aika on jäänyt vähiin.

Aika on mennyt aika tiukasti konttorilla. STT Ballooning, jota olemme pystyttämässä pitää konttoria Yangonissa ja siellä olemme paperitöitä tehneet. Paikalliset ovat tehneet perustyötä yhtiön suhteen, mutta varsinainen pallotoiminta on meidän kolmen ulkomaalaisen näpeissä. Päälentäjämme on Shawn Mackinga, alun perin Amerikasta, mutta mm. Australian kautta Sveitsiin juurtunut neljä ja puolituhatta tuntia palloa lentänyt herrasmies. Laatupäällikkönä toimii entinen brittien ilmailuviranomaisen palloasioista vastannut Ian Chadwick. Hänen vastuullaan on toimintakäsikirjan rakentaminen ja muukin avustaminen, jotta kaikenlaisista papereista saadaan viranomaiskelpoisia. Minun tehtävänä on huoltotoiminta. Yhtiön palloille pitää tehdä huolto-ohjelma, huoltotoimintakäsikirja sekä jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaohjelma. Siinähän sitä onkin. Tämän kaiken lisäksi, koska me kaikki tulemme toimimaan myös lentäjinä, jouduimme ilmailuviranomaisen teoriakokeeseen. Tuloksia emme ole vielä saaneet, mutta olemme positiivisella mielellä. Minulla on vielä erikseen huoltopäällikön koe tulevana perjantaina. Se saattaakin olla vaikeampi juttu.

Yhtiön ensimmäinen pallo on tiettävästi jo täällä Yangonissa tullin hoteissa. Ensi viikon alussa se saataneen sieltä ulos ja edelleen varsinaiselle pesäpaikallemme Baganiin. Kun pallo on saatu rekisteriin, voimme aloittaa koelentotoiminnan. Toimiluvan saaminen tulee kestämään pidempään. Viranomaisella on joulukuun puolivälin jälkeen ICAOn (kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö) auditointi ja ennen sen päättymistä, meillä ei ole mahdollisuutta saada toimilupaa. Palaverissa meille kuitenkin kerrottiin, että yksityislentoja voimme lentää heti kun pallo/pallot ovat lentokelpoisia. Yhtiölle tulee erikokoisia palloja. Suurimmat tulevat olemaan kokoluokkaa 425, mikä täällä kuljettaa jopa 16 matkustajaa. Pienimmät taasen ovat kokoluokkaa 250, ottaen 8 – 10 matkustajaa. Välistä löytyy sitten vielä yksi kokoluokka. Nyt maahantuotu ensimmäisen pallon on kokoluokkaa 400. En ole hupilentoja noin isolla pallolla vielä tehnytkään…

Perjantaina iltapäivällä lennämme (vuorokoneella) Baganiin. Siellä valmistelemme edelleen paperitöitä, minun täytyy mm. tehdä piirrustus huolto- ja muista tiloista huoltokäsikirjaan. Toivottavasti  ensi viikolla myös saamme pallon Baganiin ja pääsemme purkamaan kuormaa varastoon. Sen jälkeen alkaakin maahenkilöstön koulutus. Yhtiö on jo palkannut 30 maahenkilöä. Ilmeisesti osalla on kokemusta pallojen kanssa toimimisesta, mutta suurimmalla osalla ei. Eli meillä alkaa palloäksiisi. Menemme lähtöpaikalle ja harjoittelemme pallon kokoamista ja pystyttämistä sekä valmistautumista pallon nousuun. Kun todellinen lentotoiminta alkaa, heidän on oltava ammattilaisia. Koto-Suomesta toiminta poikkeaa siten, että matkustajia ei laiteta töihin. Kun matkustajat saapuvat lähtöpaikalle, pallot ovat jo valmiina pystyyn nostettavaksi. Siinä sitten lentäjä briefaa matkustajat ja lähdetään lentoon. Vastaavasti laskupaikalla lennon jälkeen matkustajat ja lentäjä siirtyvät aamiaiselle ja maahenkilöstö jää laittamaan palloa takaisin kuljetuskuntoon. Näin ollen maahenkilöstön on todellakin tiedettävä mitä tekee.

Jonkun verran Myanmar on nyt tullut tutuksi. Ihmiset ovat perinteisesti aasialaiseen tapaan erittäin ystävällisiä. Valtauskonto on buddhalaisuus ja se näkyy kaikkialla. Toiset ihmiset otetaan huomioon ja heitä arvostetaan. Länsimaiset tuntuvat olevan hyvin tervetulleita täällä ja ystävällisyys tuntuu hyvin aidolta. Kerjäläisiä en ole juurikaan nähnyt ja kun esim. Afrikassa turisteihin takertuu aina lähes agressiivisia myyjiä ja kaikenlaisia oppaita, täällä ei sellaista kulttuuria ole ollenkaan. En tiedä sitten kuinka varsinaisissa turistikohteissa. Kaupungilla kävely päivällä tai illalla on turvallista. Liikenne vaan tuntuu lähes hirvittävältä. Jalankulkijoita ei väistetä yhtään. Kävellessä pitää olla todella varovainen. Autot taasen lähes taistelevat omasta paikastaan kadulla. Risteyksessäkin pitää olla röyhkeä ja työntää vain auton nokkaa jonon väliin, joku sitten jossain kohtaa antaa tilaa. Vaikka liikenne on röyhkeää, se ei kuitenkaan ole agressiivista. Minkäänlaista liikenneraivoa en ole nähnyt. Kaikki sopeutuvat vallitsevaan tilanteeseen ja autot ovat käsittämättömän siistissä kunnossa. Kolhuja ei juurikaan ole ja autot ovat pääsääntöisesti puhtaita. Onneksi ei tarvitse itse ajaa. Pari päivää katselin liikennettä ja ihmettelin mielessäni, että jokin on pielessä, kaikki ei täsmää, kunnes huomasin mikä mieltä vaivasi. Lähes kaikissa autoissa on ohjauspyörä oikealla puolella, kuten vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Liikenne on kuitenkin oikeanpuoleista! Täällä on siirrytty jo yli 50 vuotta sitten oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Nyt ilmeisesti hiljalleen alkaa tulla autoja, joissa ohjauspyörä on vasemmalla. Hidas siirtyminen kuulemma johtuu maan pitkästä sulkeutuneesta kaudesta ja kun se hiljalleen avautui, Japanista alettiin tuoda käytettyjä autoja. Siellähän on vasemman puoleinen liikenne.

Kun kuvia ei ole, linkkaan tuohon Youtubesta tunnin ohjelman, jonka on tehnyt Stop Over – Documentary, Discovery, History Oikein hieno ohjelma, kannattaa katsoa. Ohjelman lopussa ollaan Baganissa, joka on tuleva toiminta-alueemme. Siellä temppeleiden yllä sitten lennämme…

 

 

Tämä tällä kertaa. Baganista laitan kuviakin näkyviin, eiköhän sieltä löydy jotain mielenkiintoista kuvattavaa.

Viisi lentoa Sagassa

7 Mar

Kuva: Saara Tuominen

Kirjoittelen tätä päivitystä nyt Kiotossa. Olemme matkustaneet jo Sagasta Hiroshiman kautta Kiotoon. Tarina kertoo kuitenkin Sagan pallotapahtumasta.

Kaikkiaan pääsimme lentämään viisi lentoa, kaikki aamuisin. Sen lisäksi osallistuimme lauantain night glow-tapahtumaan illalla.

Kuva: Saara Tuominen

 

Aamulennot olivat varsin upeita. Ensimmäinen lento Maijan kanssa oli reilu puolituntia ja aika matalissa menimme muiden mukana. Silloin lentosuunta oli etelään, muut lennot veivät lounaaseen. Suoraan etelässä on vain muutaman kilometrin päässä meri, mutta turvallisia laskupaikkoja löytyy varsin mukavasti. Merellä näkyy myös suuria altaita ja paikalliset kertoivat niiden olevan leväviljelmiä. Sitä samaa, mitä olemme muutaman kerran täällä syöneetkin.

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Ensimmäistä lentoa lukuunottamatta me olemme lähteneet taivaalle kisapallojen jälkeen viralliselta lähtöalueelta. Se on ollut oikein sopivaa, silloin emme ole pahimmassa ruuhkassa. Ensimmäisenä päivänä oli vaaratilannekin, kun kisapallo oli noussut nopeasti ja kuori osui yläpuolella olevan pallon koriin. Kuoreen oli tullut iso reikä ja pallo oli tullut vauhdilla alas. Onneksi kukaan ei kuitenkaan loukkantunut tilanteessa. Kun nousimme ilmaan, kisapallot olivat jo kaukana edessä päin. Me nousimme yleensä muutaman sadan metrin korkeuteen ja kun kisalentäjillä oli useita maaleja matkan varrella, me olimme puolen tunnin lennon jälkeen kisapallojen keskellä. Silloin pallot ovat kuitenkin sopivasti hajallaan ja tilaa löytyy kaikille. Toki tarkkana on oltava ja seurattava onko yläpuolellemme menossa joku pallo tai sitten alapuolelta nousemassa jokin pallo ylös.

Kuva: Saara Tuominen

 

 

 

 

 

Kuva Saara Tuominen

 

 

 

 

 

Muutaman sadan metrin korkeudessa tuuli vei meitä lounaaseen. Kuitenkin, koska lentoalue on meren läheisyydessä ja pohjoisessa on vuoristo, tuuli kääntyy pinnassa eteläiseksi ja lentosuuntamme vaihtui pintaan tultaessa jopa 180 astetta. Tämä oli hyvä ottaa huomioon laskupaikkaa suunnitellessa. Pellot ovat täällä pieniä, ehkä hehtaarin kokoisia länttejä. Viljelyksenä on riisi ja soija. Myös ruohosipulia oli runsaasti. Pellot ovat viljelyksien osalta hyvin eri vaiheissa. Suurin osa riisipelloista oli puituja ja niiden muokkaus oli aloitettu sadonkorjuun jälkeen. Aika paljon niitä kulotettiin. Osa pelloista oli kuitenkin oraalla ja muutamia vasta puitiin. Soijapellot olivat ilmeisesti kaikki puimatta ja meitä varoitettiin, että vaikka pellot näyttävätkin kovin ränsistyneiltä, niille ei parane mennä, ne ovat juuri valmistumassa korjuuseen. Osa pelloista oli veden vallassa. Pellot ovat täällä reunustettu kiveyksellä ja näin niille voidaan kanavista johtaa vesi ainakin riisin istuttamista varten. En ole koskaan ajatellut kuinka riisisato korjataan, mutta sitä varten täällä on omanlaisensa pieni puimuri. Riisin korsi paalataan pyöröpaaleiksi.

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

 

Kuva: Saara Tuominen

Peltojen välissä kulkee tiheä asfaltoitu tieverkosto ja kun laskupaikkaa valitsi, oli helppoa päästä pallolla tien varteen ja usein pallon pystyi kaatamaan myös tielle. Lauantain ja sunnuntain aamulennoilla väkeä oli todella paljon seuraamassa pallojen lähtöä. Lähtöalueen katsomot olivat kansoitettuja ja lentoalueella teille muodostui ruuhkia. Mari-pallo on huomattu täällä hyvin. Laskeutuessamme paikalle on pelmahtanut aina Marimekko-faneja, jotka ovat olleet aivan innoissaan Unikko-kuosista. Saimme Marimekolta pientavaraa lahjoiksi ja niiden saajat ovat olleet ikionnellisia. Instagramissakin löytyy paljon kuvia Unikosta. Kun Instaan laittaa haun #sagainternationalballoonfiesta, niin Unikkopallo on yksi suosituimmista yksittäin kuvatuista palloista. Marimekon suosio Japanissa on suuri.

Päivät ovat olleet pitkiä. Kotimajoituksesta olemme lähteneet aamulla viiden jälkeen. Briefing on alkanut kuudelta ja lähtöpaikalla olemme olleet seitsemältä. Lentoonlähtö on tapahtunut ennen kahdeksaa ja lennot ovat kestäneet tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen takaisin kisakeskukseen ja sieltä tankkaamaan säiliöt. Tällöin kello on ollut yleensä noin yksitoista. Iltapäivällä briefing on ollut puoli kolmelta, joten väliin ei ole paljon vapaata mahtunut. Parina ensimmäisenä päivänä kävimme päivänokosilla, mutta lauantaina olimme shoppailemassa ja sunnuntaina oppaamme Eri vei meidät lähellä sijaitsevaan kylpylään. Olipa virkistävä kokemus. Siellä oli lämpimiä kylpyjä ja myös sauna. Saunassa lämpöä oli 90 astetta, löylyä ei voinut heittää.

Kuva: Maija Luoma. Kenji Hiyoshin taidonnäyte

Sunnuntaina iltalento oli  key grab-kilpailu. Eli maalialueella on viisi pylvästä, joissa jokaisessa roikkuu iso avain. Kuka lentämällä saa avaimen haltuunsa saa palkinnon itselleen. Briefingissä määritetään vaadittava lähtöpaikan etäisyys maalialueesta. Tehtävälapussa etäisyydeksi oli määrätty 10 km, mutta sääennusteen mukaan tuuli on erittäin heikkoa ja vieläpä suunta tulee vaihtumaan tehtävän aikana. Tämän vuoksi etäisyys pienennettiin yhteen kilometriin. Meillä oli tiukka aikataulu lennon suhteen. Emäntämme oli valmistellut koko päivän meille illallista, johon osallistuisi meidän lisäksi hänen koko perheensä. Tämä homeparty alkaisi klo. 18.30. Etsimme hetken aikaa lähtöpaikkaa mutta, kun palloja alkoi nousta hyvin eri suunnista maalialueeseen nähden, päätin luovuttaa. Emme kerkiäisi illalliselle ajoissa. Menimme katselemaan maalialueelle muiden lähestymisiä. Ne olivatkin erinomaisia suorituksia. Tuuli käyttäytyi erikoisesti. Pintatuuli kääntyi hiljalleen etelästä läntiseksi ja korkealla, useiden satojen metrien korkeudessa tuuli kävikin pohjoisesta. Näin varsinkin kisapalloilla oli mahdollista tehdä useita yrityksiä lähestymisessä. Muutama pallo pääsi varsin lähelle, mutta ei aivan. Japanilainen Kenji Hiyoshi nappasi upeasti oranssin avaimen. Hallitseva maailmanmestari Dominick Bareford teki kolme lähestymistä ja viimeisellä nappasi pääpalkinnon avaimen.

Kuva: Saara Tuominen

Me lähdimme majoitukseemme ja siellä meitä odotti runsas illallinen. Mukana oli isäntäparimme molemmat pojat, toisen pojan vaimo ja heidän muutaman kuukauden ikäinen poika. Niin ja tietysti erinomainen paikallisvahvistuksemme Eri. Illasta muodostui riemullinen. Ruokalajeja ilmestyi pöytään toinen toisensa perään. Emäntä oli todellakin käyttänyt päivän ruokien valmistamiseen. Ei jäänyt epäselväksi hänen nauttivan ruoan laitosta. Meille tarjottiin myös kuohujuomana sakea. En aikaisemmin tiennyt, että se ei ole pelkästään väkevää viinaa, naan myös 14% kuohujuomaa on saatavilla. Oli muuten hyvää.

Emäntämme Kanae Yasumoto

Maanantai-aaamuna läksimme hyvissä ajoin varastolle ja luovutimme vuokraamamme pallovarusteet ja pakkasimme Marin valmiiksi kotiinkuljetusta varten. Huolintaliike tulee hakemaan kaluston viikolla ja se matkustaa lentorahtina Helsinkiin. Pakkausoperaation jälkeen takaisin majoitukseen ja omien tavaroiden pakkaaminen matkalaukkuihin. Päättäjäisgaala alkoi klo. 12.00 puheilla ja videoilla tapahtumasta. Tänäkin vuonna fiesta oli menestys. Järjestelyt sujuivat hyvin ja tapahtumaa oli seuraamassa maali- ja lähtöalueella yli 800 000 katselijaa. Huima määrä. Gaalassa palkittiin keygrab-kisan voittajat, Japanin mestaruuskisan voittajat sekä Pasific cupin voittajat. Luonnollisesti mukaan kuului myös oikein hyvä lounas. Gaala oli juhlava, mutta samalla mukavan rento.

 

Japanin vahvistuksemme Eri Ngakawa

Palkintogaalan jälkeen palautimme vielä vuokra-auton ja Sagan rautatieasemalla jouduimme sanomaan hyvästit emännällemme ja paikallisvahvistuksellemme Erille. Toivottavasti nämä eivät kuitenkaan olleet hyvästit vaan tulemme vielä tapaamaan heidät. Meidän matkamme jatkuu vielä perjantaihin saakka Japanissa. Sitten minä lähden Nagoyasta kohti uusia seikkailuja Myanmariin ja muu ryhmä matkustaa koti-Suomeen. Tulen päivittämään blogia edelleen Myanmarista aika ajoin. Tarkoitus on palata sieltä Suomeen huhtikuun puolivälissä, joten tulette kuulemaan muutamankin tarinan.

SAGAn tapahtuma on alkanut

1 Mar

Sagassa olemme olleet jo muutaman päivän, mutta vauhtia on piisannut sen verran, että blogia en ole kerennyt päivittämään.

Liikkeelle lähdimme Hämeenlinnasta sunnuntaina sinivalkoisin siivin. Helsingistä lento suuntasi Siperian ylitse Naritaan. Kaikkea ei tietenkään tule huomioitua ja pientä hermoilua aiheutti lyhyt vaihtoaika Naritan kentällä. Luulimme saavamme laukut menemään suoraan ja myös meidän check-innin Nagoyaan. Kuitenkin meidän piti saapua Naritassa maahan ja näin ollen ottaa laukut hihnalta ja chekata itsemme uudestaan edelleen Japanin kotimaan lennolle. Lento oli kuitenkin hyvin ajassa ja virkailijat olivat avuliaita, kerkesimme hyvin.

Ostimme junaliput Nagoyasta Sagaan kolmella vaihdolla. Kulttuuriongelma iski ensimmäisessä vaihdossa. Tulimme asemalle junalla ja yritimme etsiä seuraavaa junaa. Meidät käännytettiin kuitenkin jokaiselta portilta kun näytimme lippujamme.

Kuva: Saara Tuominen

Emme ymmärtäneet, että päästäksemme asemalta ulos, meidän on näytettävä maksettu lippu, jolla tulimme asemalle. Kun tämä selvisi pääsimme eteenpäin, emmekä edes myöhästyneet ensimmäisen vaihdon junasta. Jäi siihen puoli minuuttia aikaa. Näin saavuimme maanantai-iltana Sagaan matkustettuamme aika tarkalleen 24 tuntia. Asemalla meitä oli vastassa kotimajoituksemme emäntä poikansa kanssa ja pääsimme majoitukseen. Ensi kohtaamisesta lähtien isäntäperheemme osoittautui aivan upeaksi porukaksi.

Kuva: Saara Tuominen

Tiistai-aamuna lähdimme ilmoittautumaan ja etsimään MARia. Organisaatio toimi erinomaisesti. Olimme lähettäneet asiakirjat jo edeltä käsin sinne ja se nopeutti operaatiota toden teolla. Tapahtuman johdossa stewardina toimiva tuttavani Sabu Ichiyosi vei minut ja Jarmon kaupungin toisella puolella olevaan autovuokraamoon, jossa meitä odotti kuusipaikkainen paku, jossa oli riittävästi tilaa myös pallokalustolle. Sitten jännityksellä varastolle katsomaan, onko kalustomme saapunut tullin läpi perille. Varastolla kalusto odotti meitä hyvässä kunnossa ja samassa paikassa saimme myös tarvittavat kaasusäiliöt ja puhaltimen. Olimme valmiita toimintaan. Tiistain ohjelmaan kuului vielä iltapäivällä briefing, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Tiimimme sai myös täydennystä, kun Eri ilmoittautui joukkoomme. Hän on paikallinen vapaaehtoinen, joka auttaa ulkomaalaisia ryhmiä. Täytyy sanoa, että ilman häntä olisi syntynyt varsin monta tilannetta, jotka olisivat saattaneet naurattaa, mutta vasta paljon jälkikäteen.

Tapahtuma on myös Japanin mestaruuskilpailu ja Honda grand prix. Palloja on kaikkiaan mukana 109. Mestaruuskilpailuun osallistuu 43 ja lisäksi 26 osallistuu grand prix-kisaan. Fiestaa lentää 18 palloa, special shape, eli muotopalloja on 14 sekä 8 organisaation palloa. Suunnitelmien mukaan lennetään aamuin illoin,mutta nyt sekä keskiviikon, että torstain iltalennot on jouduttu peruuttamaan voimakkaan tuulen vuoksi. Älkää laskeko pallojen määrää yhteen.

Kuva: Maija Luoma

Aamulennot ovat olleet todella hienoja. Ensimmäinen lento tehtiin heikossa pohjoistuulessa. Lensimme vain puolisen tuntia ja teimme erinomaisen laskun puidulle riisipellolle tien lähelle. Hakuautokin oli meitä vastassa ja saimme nopeasti kaluston autoon.

 

Kuva: Saara Tuominen

Torstai-aamuna nousime jälleen ilmaan yhteiseltä lähtöpaikalta kisapallojen jälkeen. Meillä fiestalentäjilläkin mahdollisuus lentää tehtäviä, mutta en ole niitä ottanut kovin vakavasti. Nyt lähdimme kisapallojen perään ja purjehdimme hienossa säässä kohti lounasta. Oli todella mukava lentää, kun alapuolella oli japanilainen peltomaisema, etelässä näkyi meri ja phjoisessa vuoristoa. Lentoreitillä oli mukavasti laskupaikkoja. Laskeutumisalueella havaitsin myös maaliristin. Tuuli käyttäytyi kuten se käyttäytyy usein aamuisin myös Euroopassa. Korkealla mennään yhteen suuntaan ja pinnassa suunta onkin aivan toinen. Nyt  pintatuuli oli 180 astetta poikkeava ylätuuleen verrattuna. Tässä tapauksessa ylätuuli tarkoitti noin 200 metriä. Pääsin muutaman sadan metrin korkeudessa maaliristin ohitse ja laskeuduin pintaan. Näin reittimme kulki suoraan kohti maaliristiä. Muuten hyvä, mutta ristille heitettävä streameri oli varastoitu hakuautoon. Ei auttanut muuta kuin ottaa Linnan Pallon lippalakki päästä ja heittää se kohti maaliristiä. Mittausryhmä oli lakin löytänyt ja sain sen takaisin seuraavassa briefingissä. Mukana oli viesti. Toivovat, että seuraavalla kerralla heitän lompakolla.

Kuva: Saara Tuominen

 

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Huomenna aamulla olemme jälleen kuudelta briefingissä. Toivottavasti tuulet heikkenevät niin, että myös iltaisin päästään lentämään.