Projekti alkoi toden teolla marraskuun alusta. Nyt elämme tammikuun loppupuolta. Alun toista viikkoa sitten ensimmäiset maksavat asiakkaamme olivat korissa lennolla. Eli parisen kuukautta meni kaikkinensa toiminnan aloittamiseen. Ei ollenkaan paha. Toki firman omistajilla oli paljon kunnianhimoimsemmat tavoitteet. Jotkut ajattelivat jopa, että ensimmäiset lennot lennetään lokakuun lopulla.
Tällä hetkellä meitä on täällä viisi pilottia ja kuudes on Englannissa. Ian saapuu tänne helmikuun puolivälissä. Palloja on kaikkiaan viisi, yksi 16 matkustajan, kaksi 12 ja kaksi 8 matkustajan palloja. 16 matkustajan palloja on vielä kaksi tulossa kevään aikana, sitten lienee laivastomme valmis tältä erää.
Lentäminen sinänsä ei täällä poikkea muualla lentämisestä. Se on poikkeavaa, että sää on varsin ennalta arvattava ja tuulet ovat heikkoja. Lokakuussa kun kausi alkaa, tuulet käyvät etelästä, mutta kuun puolivälissä ne kääntyvät pohjoiseen. Siellä ne sitten pysyvätkin aina maaliskuulle saakka. Maaliskuussa tuulet kääntyvät jälleen etelään. Jokaisella firmalla on oma lähtöalueensa. Kolme vanhempaa firmaa lähtevät vierekkäisiltä alueilta ja meilläkin on varattuna lähtöpaikka tuolta laueelta, mutta käytämme nyt aivan omaa paikkaa. Toki sekään ei ole kaukana muiden lähtöpaikasta. Näistä paikoista pohjoistuulilla lennetään temppelialueen yli. Muutama vuosi sitten vielä pallot saivat laskeutua temppelialueelle, mutta nyt pitää lentää ylitse. Alue ei sinänsä ole kovin suuri. Lentokorkeudet ovat tavallisesti maksimissaan 2000 jalkaa. Maanpinnan ja maksimikorkeuden välillä on kolme-neljä inversiokerrosta. Se tarkoittaa, että tuulen suunnat vaihtelevat mukavasti ja ohjattavuutta löytyy. Joskus joudutaan hiipimään varsin matalalla päästäksemme sopiville laskupaikoille. Välillä taasen voimme nousta korkeallekin ja etsiä oikeita tuulen suuntia. Alueen koko on halkaisijaltaan ehkä noin 10 km ja lennon pitäisi kestää kolmesta vartista tuntiin. Jos vauhtia on liikaa, tunnissa ajautuu liian kauas. Tässä parin lennon träkit:
Noissa näkyy varsin hyvin vallitsevat tuulet ja myös nopeudet. Lentosää on vakaa. Nyt olemme täällä Baganissa olleet joulukuun alusta ja vain kolme päivää on ollut sellaisia, ettei ole voinut lentää. Viime kaudella täällä lennettiin 99 päivää peräkkäin. Lennot ovat vain aamulentoja. Illalla lentoikkuna jäisi aivan liian lyhyeksi ja pimeä tulee lähes välittömästi auringon laskun jälkeen.
Vaikka lentäminen ei poikkea Suomessa lentämisestä, niin muuten toiminta poikkeaakin sitten lentäjän kannalta paljon. Kun Suomessa maahenkilöitä on vain yksi tai kaksi ja matkustajat auttavat pallon kokoamisessa ja pakkaamisessa niin täällä toimitaan toisin. Täällä jokaisella pallolla on kymmenen maahenkilöä ja vielä erikseen catering ryhmä, joka hoitaa tarjoilut. Palkattua henkilöstöä on tällä hetkellä täällä Baganissa noin 50 ja lisää palkataan. Lentäjät eivät osallistu pallon valmisteluun muuten kuin tekemällä koepoltot polttimelle. Meillä on määrättynä joka päivälle vastuulentäjä. Hän nousee ylös puoli viideltä ja tarkastaa sään. Muut lentäjät heräävät viiden aikoihin ja tästä meidän hotellilta on kymmenen minuutin kävelymatka lähtöpaikalle. Maahenkilöstöt ovat siihen mennessä tuoneet pallot lähtöpaikalle ja catering-ryhmä on valmistellut kahvitarjoilut lentäjille ja matkustajille. Kahvia juodessaan lentäjät täyttävät lentolomakkeen ja käyvät tekemässä koepolton polttimille. Matkustajat tuodaan eri hotelleista paikalle noin kuuden aikaan. Aamukahvin ja pienen purtavan jälkeen palloja aletaan täyttämään ja lentäjät aloittavat lentotyönsä. Sää on yleensä niin tyyni, että pallot nostetaan pystyyn, asiakkaat otetaan koriin ja sen jälkeen lentäjä pitää turvallisuusbriefingin. Sen jälkeen noustaankin ilmaan. Nyt on taivaalla ollut aamuisin parisen kymmentä palloa yhtä aikaa. Tämän vuoksi nopeat korkeuden muutokset ovat kiellettyjä. Radiolla varoitetaan omista liikkeistä lähellä olevia palloja. Jos lähdetään ylittämään to
ista palloa, sille ilmoitetaa
n. Pallon yläosassa on isolla pallon reksiteritunnuksen kaksi viimeistä kirjainta, jotta tiedetään kuka on alapuolella. Palloja kun on 12 samanlaista punaista, seitsemän samanlaista vihreää ja viisi keltaista. Me olemme sinisiä radioliikenteessä. Lennon aikana lentäjät kertovat asiakkaille alueen temppeleistä ja pagodista.
Samalla imloitetaan radiolla maahenkilöstölle, mihin aiotaan laskeutua. Kartalle on merkitty useita laskupaikkoja vihreällä ja sitten on muutamia punaisia alueita, joille ei saa laskeutua. Hyvin usein huomattava määrä palloja laskeutuu samalle alueelle. Laskeutumisalueella vallitsee mukava tunnelma. Riippumatta siitä, kenen pallo on laskeutumassa, paikalla olevat maahenkilöt rientävät vastaanottamaan ja auttamaan laskeutuvaa palloa. Kun oma maahenkilöstö saapuu paikalle, levitetään pressut ja pallo kaadetaan pressujen päälle. Tästä sitten
lentäjä ja matkustajat siirtyvät nauttimaan kuohuviiniä ja hedelmiä. Maahenkilöstö ottaa vastuun pallosta. Diplomien jaon jälkeen matkustajat ja lentäjät poistuvat paikalta pikkubusseilla ja maahenkilöstöt pallon kokoamisen jälkeen siirtyvät pallovarastolle säiliöiden tankkaukseen ja korien siistimiseen. Yleensä lentäjät ovat takaisin hotellilla jo yhdeksän aikoihin. Näin siis kun kaikki menee hyvin. Tuolla on myös muutama hiekkasärkkä, joihin jouduttuaan laskeutumaan saattaa aikaa kuluakin paljon enemmän. Samoin kun tuulet kääntyvät etelään, laskeutumispaikat ovat vähäisempiä. Josa Irrawady-joen joutuu ylittämään, päivästä tulee pitkä.
Täältä näet yhtiömme mainosvideon, siihen onkin mukava päättää tämä tarina. https://www.facebook.com/838321453044795/videos/2130305013965711/