Maaliskuu jo puolessa!

14 Maa

Näin se on ja kauden päättyminen alkaa häämöttämään edessä. Suunnitelman mukaan viimeinen lentopäivä on 10. huhtikuuta. Kalustoa alamme laittamaan varastoon jo huhtikuun alusta lähtien ja samaan aikaan myös lentäjiä alkaa hiljalleen poistumaan rivistä.

Edellisessä postauksessani lupasin hiukan tietoa näistä rakennelmista täällä. Niitäpä löytyy temppeleitä, pagodia ja stupia.

Ananda-temppeli

Miksi niitä nyt sitten on juurikin täällä ja niin turkasen paljon. Nykymuotoinen buddhismi saapui tälle alueelle kunigas Anawarathan hallitessa aluetta 1044-1077. Tällöin alkoi Baganin kukoistus, joka jatkui sitten 1300-luvun loppupuolelle saakka. Termppeleiden ja muiden pyhien rakennelmien rakentaminen liittyy jotenkin sielunvaellukseen buddhalaisuudessa. Ilmeisesti rakentamalla tällaisen rakennelman parantaa mahdollisuuksia syntyä parempaan olomuotoon. Jos kovin huonosti on elämänsä elänyt, saattaa tulevaisuudessa olla käärmeenä tai kissana, joten osakkeita parannellaan rakennuksilla. Perheet voivat rakentaa oman temppelinsä ja pitää siitä huolta. Aluetta on hallinnut kaikkiaan 55 kuningasta ja useat heistä ovat rakentaneet sitten isomman temppelin. Niitä todellakin löytyy. NayungU:n keskustassa on Shwezigon-pagoda, jonka alullepanijana kerrotaan olleen jo mainittu Anawaratha.

Shwezigon-pagoda

Dhammanyangyi

Dhammanyangyi (Tamajanzi) temppelin on rakennuttanut kunigas Narathu. Hän halusi parantaa osakkeitaan jälleensyntymisen kohdatessa, koska hän oli murhauttanut isänsä ja veljensä päästäkseen valtaan. Hänen kohtaloksi tuli sitten tulla surmatuksi intialaisten toimesta. Eri kuninkaiden temppelien ympärille on perheet rakentaneet pienempiä pyhiä rakennelmia.

Dhammayazika

Kaksi stupaa (ja pallo)

Rakennelmat jakaantuvat kolmeen tyyppiin. Temppelit ovat kulmikkaita ja niissä on yhdestä neljään suurta Buddhan veistosta. Dhammayazika pagodassa on viisipaikkaa suurelle patsaalle. Temppelit ovat olleet sisältäpäin erittäin koristeellisia, mutta maalaukset eivät ole säilyneet ajan saatossa. Pagodat ovat pyöreitä ja niihin pääsee sisälle. Yleensä niistä löytyy myös yhdestä neljään Buddhan isoa veistosta. Suurien pagodien kupolit ovat olleet päällystettynä kullalla. Stupa on pyöreä pagodan kaltainen rakennelma, mutta sinne ei pääse sisälle. Jo mainittu Shwezigon-pagoda on itse asiassa stupa, jonka ympärille on rakennettu temppeleitä ja alueella toimii myös luostari. Isoissa stupissa on rappuset, joita pitkin pääsee kiipeämään lähes huipulle saakka. Nyttemmin kiipeäminen on kielletty turvallisuussyistä.

Tässä luostarissa on myös maanalainen osa

Tällä alueella on luonnollisesti myös valtavasti luostareita. Niitä on isompia ja pienempiä. Pelkästään NayungU:n alueella niitä on kymmeniä. Niitä ylläpidetään lahjoitusvaroin. Luostareiden määrää selittää myös se, että yleensä kaikki lapset täällä menevät jossain vaiheessa luostariin joksikin aikaa, varsinkin kesällä. Osa maahenkilöistämmekin menee kesäksi luostariin. Luostarit myös ylläpitävät kouluja ja orpokoteja.

Kenraali Aung San

Sitten muutama sana maan historiasta. Myanmarin tai ennen Burman alue oli pitkään itsenäisten kaupunkivaltioiden alue. Jonkin aikaa keski-ajalla se oli yhtenäinen, mutta hajosi jälleen pieniin osiin. Historia on ollut varsin veristä kuten lähes kaikkialla. Kuningashuoneissa on juonittu ja vallasta on taisteltu. Iso-Britannia valloitti Burman 1885 ja valloitus liittyi Winston Churchillin isän Randolfin poliittisiin päämääriin. Toki mukana oli myös Englannin ja Ranskan hegemoniataistelua Aasian suunnalla. Englanti piti valtaa alueella toiseen maailmansotaan saakka, jossa sitten Japani miehitti maan. Itsenäisyyspyrkimyksiä oli alueella ollut jo pitkään ennen Japanin miehitystä. Itsenäisyyttä ajaneiden joukossa oli Aung San joka joukkoineen liittyi japanilaisten mukaan taistelemaan brittejä vastaan. He saivat koultuksen Japanin armeijassa. Japanin miehityksen aikana he kuitenkin huomasivat, että nyt tulikin tehtyä virhe ja sodan loppuvaiheessa he siirtyivätkin brittien puolelle. Sodan jälkeen oli selvää, että Burmalle annetaan itsenäisyys. Tällöin alueella oli luonnollisesti useita eri ryhmittymiä, jotka halusivat päästä valtaan. Tällöin Aung San oli kenraali ja hänen kannattajansa pääsivätkin voitolle ja valtaan kiinni. Itsenäisyyden oli määrä alkaa vuonna 1948. Kenraali Aung San ei päässyt kuitenkaan nauttimaan poliittisesta voitostaan vaan hän kuoli attentaatissa vuonna 1947 juurikin itsenäisyyden kynnyksellä.Kuka attentaatin teki, siitä ei ole selvyyttä. On jopa epäilty sen takana olleen britit. Kenraali Aung San on täällä jonkin verran näkyvillä, kuten tämä patsaskin Uudessa Baganissa. Hän oli myös rauhannobelisti Aung San Suu Kyin isä. Itsenäisyydestä ei alkanut rauha ja kukoistus, vaan itse asiassa sisällissota, joka on jatkunut näihin päiviin saakka jossakin muodossa. Kuusikymmentäluvun alussa kenraalit ottivat vallan maassa ja eristivät sen käytännössä kokonaan ulkommaailmasta. Vauras ja kehittyvä maa alkoi taantua (oikeasti heti itsenäisyydestä lähtien). Vuoden 1989 jälkeen maa on hiljalleen avautunut ulkomaailmalle.

Vielä lentämisestäkin. Tällä hetkellä meillä on viisi palloa rekisterissä ja kaksi palloa odottaa rekisteröinitä. Muutaman kerran olemme viidellä yhtä aikaa lentäneet, mutta pääasiassa mennään kahdella tai kolmella pallolla. Nyt kun kausi alkaa hiljalleen päättymään, lennätettävien määrä putoaa ja taivaalla on koko ajan vähemmän palloja. Toiminta on kuitenkin saatu liikkeelle ja se on ollut tämän kauden päätavoite. Minulla on kirjassani hiukan yli kaksikymmentä lentoa päällikkönä ja ehkäpä kymmenkunta korissa matkustajana olleena. Lentämisen suhteen ole oikein tyytyväinen. Maaliskuun aikana varmaankin selviää ensi kauden kohtalo. Siitäpä saatan sitten kertoa seuraavalla kerralla. Oletettavasti teen yhteenvedon kaudesta sitten palattuani Suomeen huhtikuun puolivälissä. Tämän tarinan päätän lentokuviin.