Kausi on alkanut oikein mukavasti. Tähän mennessä 22 lentoa kädet kahvoissa. Viime vuonna koko kautena taisi tulla kaikkiaan 25 lentoa päällikkönä täällä. Silloin toki lentämisen rinnalla oli paljon muuta yrityksen pystyyn nostamiseen liittyen. Hiukan olen tehnyt nytkin muutakin kuin lentänyt, mutta lentäjänä täällä olen. Asiakkaita on ollut ihan ympäri maailmaa, ei yhtään suomalaista kuitenkaan vielä. Ehkäpä heitäkin vielä tänne ilmaantuu. Tiedän, että pari paikkaa on varattu… Sen sijaan saksalaisia kaasupalloystäviäni on täällä ollut jo useampikin. Anke Da Silva innostui viime vuonna FB-päivityksistäni ja hän saapui marraskuun alussa tänne lentämään pallolla. Sää suosi ja lensimme upean lennon Hotel zonelta hiekkasärkälle. 
Edellisen kirjoituksen tein vajaa kuukausi sitten. Sen jälkeen on aika paljon tapahtunut. Kun linjalle pääsin, lensin muutaman lennon täällä ja sen jälkeen siirryin Mandalayhin tekemään tutustumislentoja. Oriental Ballooning lentää Baganin lisäksi Inle-järvellä, Mandalayssa sekä Ngapali beachilla. Inle-järvellä ja Ngapali beachilla on pysyvästi yksi lentäjämme, mutta Mandalayssa lentäjiä vaihdellaan. Lähdin lentäjämme Ravin kanssa Mandalayhin. Hän on siellä lentänyt aika paljon ja näin ollen hän on erittäin hyvä opastaja tuollekin alueelle. Minä siirryin sinne yhtiön pikkubussilla ja Ravi ajoi omalla Royal Enfieldillään. Täällä motoristilentäjien keskuudessa erittäin suosittu merkki. Meidät oli majoitettu keskustassa olevaan Apex-hotelliin. Siinä oli oikein mukava terassiravintola katolla ja sieltä pystyimme myös lähe
ttämään aamuisin luotipallon. Ensimmäisen päivän vietimme alueeseen tutustuen. Katsoimme muutaman uuden lähtöpaikan ja sain yleiskatsauksen kaupungista. Seuraavana aamuna olikin jo lennon vuoro. Nousimme ilmaan vanhalta lentokentältä. Kenttä ei ilmeisesti muuten ole enää lentokäytössä. Muutama vuosi sitten se oli vielä aktiivisessa käytössä. Aivan kentän kupeessa on luostari ja aamuisin munkkien jono siirtyy kiitotien poikki askareisiinsa kaupunkiin. Lennonjohdon tuli olla tarkkana ja keskeyttää lentoliikenne munkkien siirtymisen ajaksi. Ravi oli aikoinaan kysynyt lennonjohtajilta, että eikö munkkien siirtymistä voi ajoittaa lentoliikenteen mukaan. Lennonjohtaja oli ollut hyvin hämmästynyt, ”ei tietenkään, hehän ovat munkkeja!” Mandalayssa lennon suunnittelu on erittäin tärkeätä. Rajoitteita aiheuttaa Irrawaddy joki sekä palatsialue. Joen toiselta puolelta nouto saatta venähtää pidemmäksi. Palatsialueen yli taasen ei saa lentää ollenkaan. Sinne on rakennettu replika vanhasta kuninkaan palatsista ja alueella sijaitsee kenraalien huviloita ja golf kenttä. Ilmeisesti pallot ovat joskus häirinneet alueen rauhaa eikä korkeallakaan saa yli lentää. Muuten Mandalayssa lentäminen on aika lailla normaalia kaupunkilentämistä. Laskupaikat ovat pieniä ja samantien kun on noustu ylös, on syytä alkaa tekemään suunnitelmaa mahdollisista laskeutumisalueista. Ravi totesi myös, että taivaalle päästyä kannattaa olla ”pelastautumissuunnitelma”, eli ratkaisu laskupaikan löytämiseksi. Ensimmäisellä lennolla matka taittui m
ukavasti kohden etelää ja laskeutumispaikkain löytyi hyvin. Pienestä puutarhasta talutimme pallon viereiselle kentälle. Täältä löytyy video lentoonlähdöstä.
Toisella lennolla nousimme ilmaan Yan Kin Hillin juurelta. 
Sää vaikutti oikein hyvältä ja lento suunta sopivasti luoteeseen. Noustessamme taivaalle alueelle alkoi kuitenkin muodostua voimakastakin utua. Alueen riisipellot ovat vielä täysin puimatta ja ne ovat erittäin kosteita. Ilmeisesti se aiheutti udun muodostumisen auringon noustessa. Lentosuunnassa oli kuitenkin kirkkaampaa ja näin saimme hyvän lennon aikaiseksi. Katselimme Ravin kanssa molemmat tuulen suunnan muuttumista maan pinnalla sekä etsimme mahdollisia kuivia laskeutumispaikkoja. Pääsimmekin lopulta erinomaiselle paikalle alas. Lennon träkki löytyy täältä. Ainoa onglema oli vain, että hakuautomme reitti ei ollut aivan yks
inkertainen ja jouduimme aika tovin odottele
maan noutoa. Ehkäpä maahenkilöstömme ei myöskään ollut tottunut kaupunkiseuraamiseen selväpiirteisen Baganin jälkeen.
Vapaa-aikana Ravi vei minut tutustumaan Big bookiin ja ja U-Bein siltaan. Big book on maailman suurin kirja. Temppelin alueella on 700 pientä temppeliä, joiden sisällä on kivipaasiin hakattuna aina kaksi sivu
a buddhalaisten pyhästä kirjasta. U-bein silta taasen on vuonna 1850 rakennettu maailman pisin teak-puinen kävelysilta. Pituutta on 1,2 km.
Kolmas lentomme oli peruslento vanhalta lentokentältä joen rantaan. Ohjattavuutta oli todella hyvin 
ja lentoreittiin tulikin tiukat kulmat korkeutta vaihtamalla. Träkki löytyy täältä. Neljäs lentomme olikin sitten varsin upea. Nousimme ilmaan kaupunkinalueelta ja suuntasimme luoteeseen. Pysyimme hyvin poissa palatsialueelta ja suuntasimme kohden Mandalay hilliä. Ohjattavuutta oli erinomaisesti ja niinpä pääsimme lentämään sopivalla korkeudella aivan Big bookin ylitse. Jälleen katselimme Ravin kanssa tuulen suunnan muutoksia pinnassa ja teimme suunnitelmia laskupaikasta. Löytyikin oikein hyvä paikka ja teimme tyylikkään laskeutumisen. Muuten hyvä, mutta alue oli kasarmialuetta. Sitä ei oltu suljettu. Siviilit kulkivat vapaasti alueella, mutta ulkomaalaisilta alue oli luonnollisesti kielletty. Paikalle tuli päivystäjiä ja tilanne selvitettiin oikein rauhallisesti.
En esittäytynyt suomalaisena majurina. Täällä Baganissa minulle kerrottiin, että siinä tuli kaksi laskua yhdellä kertaa, ensimmäinen ja viimeinen. No, Ravi laskeutui samalle alueelle parin päivän päästä ilman ongelmia. Alueen komentaja oli vaimonsa kanssa mukana lennon jälkeisellä piknikillä. Hän sai myös kutsun lennolle.
Palasin takaisin Baganiin sopivasti ennen 21. päivää. Se on nimittäin Montgolfier-päivä. Tuona päivänä vuonna 1783 Montgolfierin veljesten tekemällä pallolla nousi ensimmäistä kertaa ihminen taivaalle. Täällä sitä juhlistettiin illallisella. Lentäjämme, prinsessa Lea sekä herrasmies-kokki Matt olivat loihtineet kuuden ruokalajin illallisen. Paikalla oli lentäjiä kuudesta maasta ja jokainen ruokalaji edusti yhtä lentäjän kotimaata. Kun ruokalaji tarjoiltiin, soi kyseisen maan kansallislaulu. Suomen edustajana tarjoiltiin käsittämättömän hyvää lohirullaa. Aivan uskomatonta!! Maamme laulun soidessa jostain tuli savua silmiini… 
Yhtiömme on saanut myös kaksi uutta pallokokonaisuutta. Ne pääsin tarkastamaan ja esittämään paikalliselle viranomaiselle niiden hyväksymistä lentokelpoisiksi. Nyt odottelemme niiden papereita viranomaisesta ja saatamme päästä niillä lentämään jo ensi viikolla. Kolmas uusi pallo on jo lähtenyt Bristolista lentorahtina ja sekin saapunee tänne tuota pikaa. Sitten voimme lennättää täällä Baganissa kerrallaan 84 asiakasta.
Päätän tämän tarinan Jan Garthin hienoihin kuviin täältä Baganista. Jan’n aviomies lentää yhtiöllemme ja Jan kuvaa lentotoimintaa. Hän on tehnyt myös hienon Timelaps-videon, mutta sitä en osannut tänne lisätä. Yritän harjoitella seuraavaan kirjoitukseen. Tässä still-kuvia, olkaa hyvä! 
kuumailmapallo 