Tästä tämä Myanmar-aika lähtee liikkeelle…

21 Mar

Puolisentoista viikkoa on nyt täällä Myanmarissa kulunut. Heti alkuun sanon, että kuvia en ole kerinnyt ottamaan ja kun lentohommiin emme ole vielä päässeet ei ole kuvaaminen ollut paljon mielessä. Olen ollut koko tämän ajan Yangonissa ja vapaa-aika on jäänyt vähiin.

Aika on mennyt aika tiukasti konttorilla. STT Ballooning, jota olemme pystyttämässä pitää konttoria Yangonissa ja siellä olemme paperitöitä tehneet. Paikalliset ovat tehneet perustyötä yhtiön suhteen, mutta varsinainen pallotoiminta on meidän kolmen ulkomaalaisen näpeissä. Päälentäjämme on Shawn Mackinga, alun perin Amerikasta, mutta mm. Australian kautta Sveitsiin juurtunut neljä ja puolituhatta tuntia palloa lentänyt herrasmies. Laatupäällikkönä toimii entinen brittien ilmailuviranomaisen palloasioista vastannut Ian Chadwick. Hänen vastuullaan on toimintakäsikirjan rakentaminen ja muukin avustaminen, jotta kaikenlaisista papereista saadaan viranomaiskelpoisia. Minun tehtävänä on huoltotoiminta. Yhtiön palloille pitää tehdä huolto-ohjelma, huoltotoimintakäsikirja sekä jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaohjelma. Siinähän sitä onkin. Tämän kaiken lisäksi, koska me kaikki tulemme toimimaan myös lentäjinä, jouduimme ilmailuviranomaisen teoriakokeeseen. Tuloksia emme ole vielä saaneet, mutta olemme positiivisella mielellä. Minulla on vielä erikseen huoltopäällikön koe tulevana perjantaina. Se saattaakin olla vaikeampi juttu.

Yhtiön ensimmäinen pallo on tiettävästi jo täällä Yangonissa tullin hoteissa. Ensi viikon alussa se saataneen sieltä ulos ja edelleen varsinaiselle pesäpaikallemme Baganiin. Kun pallo on saatu rekisteriin, voimme aloittaa koelentotoiminnan. Toimiluvan saaminen tulee kestämään pidempään. Viranomaisella on joulukuun puolivälin jälkeen ICAOn (kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö) auditointi ja ennen sen päättymistä, meillä ei ole mahdollisuutta saada toimilupaa. Palaverissa meille kuitenkin kerrottiin, että yksityislentoja voimme lentää heti kun pallo/pallot ovat lentokelpoisia. Yhtiölle tulee erikokoisia palloja. Suurimmat tulevat olemaan kokoluokkaa 425, mikä täällä kuljettaa jopa 16 matkustajaa. Pienimmät taasen ovat kokoluokkaa 250, ottaen 8 – 10 matkustajaa. Välistä löytyy sitten vielä yksi kokoluokka. Nyt maahantuotu ensimmäisen pallon on kokoluokkaa 400. En ole hupilentoja noin isolla pallolla vielä tehnytkään…

Perjantaina iltapäivällä lennämme (vuorokoneella) Baganiin. Siellä valmistelemme edelleen paperitöitä, minun täytyy mm. tehdä piirrustus huolto- ja muista tiloista huoltokäsikirjaan. Toivottavasti  ensi viikolla myös saamme pallon Baganiin ja pääsemme purkamaan kuormaa varastoon. Sen jälkeen alkaakin maahenkilöstön koulutus. Yhtiö on jo palkannut 30 maahenkilöä. Ilmeisesti osalla on kokemusta pallojen kanssa toimimisesta, mutta suurimmalla osalla ei. Eli meillä alkaa palloäksiisi. Menemme lähtöpaikalle ja harjoittelemme pallon kokoamista ja pystyttämistä sekä valmistautumista pallon nousuun. Kun todellinen lentotoiminta alkaa, heidän on oltava ammattilaisia. Koto-Suomesta toiminta poikkeaa siten, että matkustajia ei laiteta töihin. Kun matkustajat saapuvat lähtöpaikalle, pallot ovat jo valmiina pystyyn nostettavaksi. Siinä sitten lentäjä briefaa matkustajat ja lähdetään lentoon. Vastaavasti laskupaikalla lennon jälkeen matkustajat ja lentäjä siirtyvät aamiaiselle ja maahenkilöstö jää laittamaan palloa takaisin kuljetuskuntoon. Näin ollen maahenkilöstön on todellakin tiedettävä mitä tekee.

Jonkun verran Myanmar on nyt tullut tutuksi. Ihmiset ovat perinteisesti aasialaiseen tapaan erittäin ystävällisiä. Valtauskonto on buddhalaisuus ja se näkyy kaikkialla. Toiset ihmiset otetaan huomioon ja heitä arvostetaan. Länsimaiset tuntuvat olevan hyvin tervetulleita täällä ja ystävällisyys tuntuu hyvin aidolta. Kerjäläisiä en ole juurikaan nähnyt ja kun esim. Afrikassa turisteihin takertuu aina lähes agressiivisia myyjiä ja kaikenlaisia oppaita, täällä ei sellaista kulttuuria ole ollenkaan. En tiedä sitten kuinka varsinaisissa turistikohteissa. Kaupungilla kävely päivällä tai illalla on turvallista. Liikenne vaan tuntuu lähes hirvittävältä. Jalankulkijoita ei väistetä yhtään. Kävellessä pitää olla todella varovainen. Autot taasen lähes taistelevat omasta paikastaan kadulla. Risteyksessäkin pitää olla röyhkeä ja työntää vain auton nokkaa jonon väliin, joku sitten jossain kohtaa antaa tilaa. Vaikka liikenne on röyhkeää, se ei kuitenkaan ole agressiivista. Minkäänlaista liikenneraivoa en ole nähnyt. Kaikki sopeutuvat vallitsevaan tilanteeseen ja autot ovat käsittämättömän siistissä kunnossa. Kolhuja ei juurikaan ole ja autot ovat pääsääntöisesti puhtaita. Onneksi ei tarvitse itse ajaa. Pari päivää katselin liikennettä ja ihmettelin mielessäni, että jokin on pielessä, kaikki ei täsmää, kunnes huomasin mikä mieltä vaivasi. Lähes kaikissa autoissa on ohjauspyörä oikealla puolella, kuten vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Liikenne on kuitenkin oikeanpuoleista! Täällä on siirrytty jo yli 50 vuotta sitten oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Nyt ilmeisesti hiljalleen alkaa tulla autoja, joissa ohjauspyörä on vasemmalla. Hidas siirtyminen kuulemma johtuu maan pitkästä sulkeutuneesta kaudesta ja kun se hiljalleen avautui, Japanista alettiin tuoda käytettyjä autoja. Siellähän on vasemman puoleinen liikenne.

Kun kuvia ei ole, linkkaan tuohon Youtubesta tunnin ohjelman, jonka on tehnyt Stop Over – Documentary, Discovery, History Oikein hieno ohjelma, kannattaa katsoa. Ohjelman lopussa ollaan Baganissa, joka on tuleva toiminta-alueemme. Siellä temppeleiden yllä sitten lennämme…

 

 

Tämä tällä kertaa. Baganista laitan kuviakin näkyviin, eiköhän sieltä löydy jotain mielenkiintoista kuvattavaa.

Viisi lentoa Sagassa

7 Mar

Kuva: Saara Tuominen

Kirjoittelen tätä päivitystä nyt Kiotossa. Olemme matkustaneet jo Sagasta Hiroshiman kautta Kiotoon. Tarina kertoo kuitenkin Sagan pallotapahtumasta.

Kaikkiaan pääsimme lentämään viisi lentoa, kaikki aamuisin. Sen lisäksi osallistuimme lauantain night glow-tapahtumaan illalla.

Kuva: Saara Tuominen

 

Aamulennot olivat varsin upeita. Ensimmäinen lento Maijan kanssa oli reilu puolituntia ja aika matalissa menimme muiden mukana. Silloin lentosuunta oli etelään, muut lennot veivät lounaaseen. Suoraan etelässä on vain muutaman kilometrin päässä meri, mutta turvallisia laskupaikkoja löytyy varsin mukavasti. Merellä näkyy myös suuria altaita ja paikalliset kertoivat niiden olevan leväviljelmiä. Sitä samaa, mitä olemme muutaman kerran täällä syöneetkin.

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Ensimmäistä lentoa lukuunottamatta me olemme lähteneet taivaalle kisapallojen jälkeen viralliselta lähtöalueelta. Se on ollut oikein sopivaa, silloin emme ole pahimmassa ruuhkassa. Ensimmäisenä päivänä oli vaaratilannekin, kun kisapallo oli noussut nopeasti ja kuori osui yläpuolella olevan pallon koriin. Kuoreen oli tullut iso reikä ja pallo oli tullut vauhdilla alas. Onneksi kukaan ei kuitenkaan loukkantunut tilanteessa. Kun nousimme ilmaan, kisapallot olivat jo kaukana edessä päin. Me nousimme yleensä muutaman sadan metrin korkeuteen ja kun kisalentäjillä oli useita maaleja matkan varrella, me olimme puolen tunnin lennon jälkeen kisapallojen keskellä. Silloin pallot ovat kuitenkin sopivasti hajallaan ja tilaa löytyy kaikille. Toki tarkkana on oltava ja seurattava onko yläpuolellemme menossa joku pallo tai sitten alapuolelta nousemassa jokin pallo ylös.

Kuva: Saara Tuominen

 

 

 

 

 

Kuva Saara Tuominen

 

 

 

 

 

Muutaman sadan metrin korkeudessa tuuli vei meitä lounaaseen. Kuitenkin, koska lentoalue on meren läheisyydessä ja pohjoisessa on vuoristo, tuuli kääntyy pinnassa eteläiseksi ja lentosuuntamme vaihtui pintaan tultaessa jopa 180 astetta. Tämä oli hyvä ottaa huomioon laskupaikkaa suunnitellessa. Pellot ovat täällä pieniä, ehkä hehtaarin kokoisia länttejä. Viljelyksenä on riisi ja soija. Myös ruohosipulia oli runsaasti. Pellot ovat viljelyksien osalta hyvin eri vaiheissa. Suurin osa riisipelloista oli puituja ja niiden muokkaus oli aloitettu sadonkorjuun jälkeen. Aika paljon niitä kulotettiin. Osa pelloista oli kuitenkin oraalla ja muutamia vasta puitiin. Soijapellot olivat ilmeisesti kaikki puimatta ja meitä varoitettiin, että vaikka pellot näyttävätkin kovin ränsistyneiltä, niille ei parane mennä, ne ovat juuri valmistumassa korjuuseen. Osa pelloista oli veden vallassa. Pellot ovat täällä reunustettu kiveyksellä ja näin niille voidaan kanavista johtaa vesi ainakin riisin istuttamista varten. En ole koskaan ajatellut kuinka riisisato korjataan, mutta sitä varten täällä on omanlaisensa pieni puimuri. Riisin korsi paalataan pyöröpaaleiksi.

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

 

Kuva: Saara Tuominen

Peltojen välissä kulkee tiheä asfaltoitu tieverkosto ja kun laskupaikkaa valitsi, oli helppoa päästä pallolla tien varteen ja usein pallon pystyi kaatamaan myös tielle. Lauantain ja sunnuntain aamulennoilla väkeä oli todella paljon seuraamassa pallojen lähtöä. Lähtöalueen katsomot olivat kansoitettuja ja lentoalueella teille muodostui ruuhkia. Mari-pallo on huomattu täällä hyvin. Laskeutuessamme paikalle on pelmahtanut aina Marimekko-faneja, jotka ovat olleet aivan innoissaan Unikko-kuosista. Saimme Marimekolta pientavaraa lahjoiksi ja niiden saajat ovat olleet ikionnellisia. Instagramissakin löytyy paljon kuvia Unikosta. Kun Instaan laittaa haun #sagainternationalballoonfiesta, niin Unikkopallo on yksi suosituimmista yksittäin kuvatuista palloista. Marimekon suosio Japanissa on suuri.

Päivät ovat olleet pitkiä. Kotimajoituksesta olemme lähteneet aamulla viiden jälkeen. Briefing on alkanut kuudelta ja lähtöpaikalla olemme olleet seitsemältä. Lentoonlähtö on tapahtunut ennen kahdeksaa ja lennot ovat kestäneet tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen takaisin kisakeskukseen ja sieltä tankkaamaan säiliöt. Tällöin kello on ollut yleensä noin yksitoista. Iltapäivällä briefing on ollut puoli kolmelta, joten väliin ei ole paljon vapaata mahtunut. Parina ensimmäisenä päivänä kävimme päivänokosilla, mutta lauantaina olimme shoppailemassa ja sunnuntaina oppaamme Eri vei meidät lähellä sijaitsevaan kylpylään. Olipa virkistävä kokemus. Siellä oli lämpimiä kylpyjä ja myös sauna. Saunassa lämpöä oli 90 astetta, löylyä ei voinut heittää.

Kuva: Maija Luoma. Kenji Hiyoshin taidonnäyte

Sunnuntaina iltalento oli  key grab-kilpailu. Eli maalialueella on viisi pylvästä, joissa jokaisessa roikkuu iso avain. Kuka lentämällä saa avaimen haltuunsa saa palkinnon itselleen. Briefingissä määritetään vaadittava lähtöpaikan etäisyys maalialueesta. Tehtävälapussa etäisyydeksi oli määrätty 10 km, mutta sääennusteen mukaan tuuli on erittäin heikkoa ja vieläpä suunta tulee vaihtumaan tehtävän aikana. Tämän vuoksi etäisyys pienennettiin yhteen kilometriin. Meillä oli tiukka aikataulu lennon suhteen. Emäntämme oli valmistellut koko päivän meille illallista, johon osallistuisi meidän lisäksi hänen koko perheensä. Tämä homeparty alkaisi klo. 18.30. Etsimme hetken aikaa lähtöpaikkaa mutta, kun palloja alkoi nousta hyvin eri suunnista maalialueeseen nähden, päätin luovuttaa. Emme kerkiäisi illalliselle ajoissa. Menimme katselemaan maalialueelle muiden lähestymisiä. Ne olivatkin erinomaisia suorituksia. Tuuli käyttäytyi erikoisesti. Pintatuuli kääntyi hiljalleen etelästä läntiseksi ja korkealla, useiden satojen metrien korkeudessa tuuli kävikin pohjoisesta. Näin varsinkin kisapalloilla oli mahdollista tehdä useita yrityksiä lähestymisessä. Muutama pallo pääsi varsin lähelle, mutta ei aivan. Japanilainen Kenji Hiyoshi nappasi upeasti oranssin avaimen. Hallitseva maailmanmestari Dominick Bareford teki kolme lähestymistä ja viimeisellä nappasi pääpalkinnon avaimen.

Kuva: Saara Tuominen

Me lähdimme majoitukseemme ja siellä meitä odotti runsas illallinen. Mukana oli isäntäparimme molemmat pojat, toisen pojan vaimo ja heidän muutaman kuukauden ikäinen poika. Niin ja tietysti erinomainen paikallisvahvistuksemme Eri. Illasta muodostui riemullinen. Ruokalajeja ilmestyi pöytään toinen toisensa perään. Emäntä oli todellakin käyttänyt päivän ruokien valmistamiseen. Ei jäänyt epäselväksi hänen nauttivan ruoan laitosta. Meille tarjottiin myös kuohujuomana sakea. En aikaisemmin tiennyt, että se ei ole pelkästään väkevää viinaa, naan myös 14% kuohujuomaa on saatavilla. Oli muuten hyvää.

Emäntämme Kanae Yasumoto

Maanantai-aaamuna läksimme hyvissä ajoin varastolle ja luovutimme vuokraamamme pallovarusteet ja pakkasimme Marin valmiiksi kotiinkuljetusta varten. Huolintaliike tulee hakemaan kaluston viikolla ja se matkustaa lentorahtina Helsinkiin. Pakkausoperaation jälkeen takaisin majoitukseen ja omien tavaroiden pakkaaminen matkalaukkuihin. Päättäjäisgaala alkoi klo. 12.00 puheilla ja videoilla tapahtumasta. Tänäkin vuonna fiesta oli menestys. Järjestelyt sujuivat hyvin ja tapahtumaa oli seuraamassa maali- ja lähtöalueella yli 800 000 katselijaa. Huima määrä. Gaalassa palkittiin keygrab-kisan voittajat, Japanin mestaruuskisan voittajat sekä Pasific cupin voittajat. Luonnollisesti mukaan kuului myös oikein hyvä lounas. Gaala oli juhlava, mutta samalla mukavan rento.

 

Japanin vahvistuksemme Eri Ngakawa

Palkintogaalan jälkeen palautimme vielä vuokra-auton ja Sagan rautatieasemalla jouduimme sanomaan hyvästit emännällemme ja paikallisvahvistuksellemme Erille. Toivottavasti nämä eivät kuitenkaan olleet hyvästit vaan tulemme vielä tapaamaan heidät. Meidän matkamme jatkuu vielä perjantaihin saakka Japanissa. Sitten minä lähden Nagoyasta kohti uusia seikkailuja Myanmariin ja muu ryhmä matkustaa koti-Suomeen. Tulen päivittämään blogia edelleen Myanmarista aika ajoin. Tarkoitus on palata sieltä Suomeen huhtikuun puolivälissä, joten tulette kuulemaan muutamankin tarinan.

SAGAn tapahtuma on alkanut

1 Mar

Sagassa olemme olleet jo muutaman päivän, mutta vauhtia on piisannut sen verran, että blogia en ole kerennyt päivittämään.

Liikkeelle lähdimme Hämeenlinnasta sunnuntaina sinivalkoisin siivin. Helsingistä lento suuntasi Siperian ylitse Naritaan. Kaikkea ei tietenkään tule huomioitua ja pientä hermoilua aiheutti lyhyt vaihtoaika Naritan kentällä. Luulimme saavamme laukut menemään suoraan ja myös meidän check-innin Nagoyaan. Kuitenkin meidän piti saapua Naritassa maahan ja näin ollen ottaa laukut hihnalta ja chekata itsemme uudestaan edelleen Japanin kotimaan lennolle. Lento oli kuitenkin hyvin ajassa ja virkailijat olivat avuliaita, kerkesimme hyvin.

Ostimme junaliput Nagoyasta Sagaan kolmella vaihdolla. Kulttuuriongelma iski ensimmäisessä vaihdossa. Tulimme asemalle junalla ja yritimme etsiä seuraavaa junaa. Meidät käännytettiin kuitenkin jokaiselta portilta kun näytimme lippujamme.

Kuva: Saara Tuominen

Emme ymmärtäneet, että päästäksemme asemalta ulos, meidän on näytettävä maksettu lippu, jolla tulimme asemalle. Kun tämä selvisi pääsimme eteenpäin, emmekä edes myöhästyneet ensimmäisen vaihdon junasta. Jäi siihen puoli minuuttia aikaa. Näin saavuimme maanantai-iltana Sagaan matkustettuamme aika tarkalleen 24 tuntia. Asemalla meitä oli vastassa kotimajoituksemme emäntä poikansa kanssa ja pääsimme majoitukseen. Ensi kohtaamisesta lähtien isäntäperheemme osoittautui aivan upeaksi porukaksi.

Kuva: Saara Tuominen

Tiistai-aamuna lähdimme ilmoittautumaan ja etsimään MARia. Organisaatio toimi erinomaisesti. Olimme lähettäneet asiakirjat jo edeltä käsin sinne ja se nopeutti operaatiota toden teolla. Tapahtuman johdossa stewardina toimiva tuttavani Sabu Ichiyosi vei minut ja Jarmon kaupungin toisella puolella olevaan autovuokraamoon, jossa meitä odotti kuusipaikkainen paku, jossa oli riittävästi tilaa myös pallokalustolle. Sitten jännityksellä varastolle katsomaan, onko kalustomme saapunut tullin läpi perille. Varastolla kalusto odotti meitä hyvässä kunnossa ja samassa paikassa saimme myös tarvittavat kaasusäiliöt ja puhaltimen. Olimme valmiita toimintaan. Tiistain ohjelmaan kuului vielä iltapäivällä briefing, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Tiimimme sai myös täydennystä, kun Eri ilmoittautui joukkoomme. Hän on paikallinen vapaaehtoinen, joka auttaa ulkomaalaisia ryhmiä. Täytyy sanoa, että ilman häntä olisi syntynyt varsin monta tilannetta, jotka olisivat saattaneet naurattaa, mutta vasta paljon jälkikäteen.

Tapahtuma on myös Japanin mestaruuskilpailu ja Honda grand prix. Palloja on kaikkiaan mukana 109. Mestaruuskilpailuun osallistuu 43 ja lisäksi 26 osallistuu grand prix-kisaan. Fiestaa lentää 18 palloa, special shape, eli muotopalloja on 14 sekä 8 organisaation palloa. Suunnitelmien mukaan lennetään aamuin illoin,mutta nyt sekä keskiviikon, että torstain iltalennot on jouduttu peruuttamaan voimakkaan tuulen vuoksi. Älkää laskeko pallojen määrää yhteen.

Kuva: Maija Luoma

Aamulennot ovat olleet todella hienoja. Ensimmäinen lento tehtiin heikossa pohjoistuulessa. Lensimme vain puolisen tuntia ja teimme erinomaisen laskun puidulle riisipellolle tien lähelle. Hakuautokin oli meitä vastassa ja saimme nopeasti kaluston autoon.

 

Kuva: Saara Tuominen

Torstai-aamuna nousime jälleen ilmaan yhteiseltä lähtöpaikalta kisapallojen jälkeen. Meillä fiestalentäjilläkin mahdollisuus lentää tehtäviä, mutta en ole niitä ottanut kovin vakavasti. Nyt lähdimme kisapallojen perään ja purjehdimme hienossa säässä kohti lounasta. Oli todella mukava lentää, kun alapuolella oli japanilainen peltomaisema, etelässä näkyi meri ja phjoisessa vuoristoa. Lentoreitillä oli mukavasti laskupaikkoja. Laskeutumisalueella havaitsin myös maaliristin. Tuuli käyttäytyi kuten se käyttäytyy usein aamuisin myös Euroopassa. Korkealla mennään yhteen suuntaan ja pinnassa suunta onkin aivan toinen. Nyt  pintatuuli oli 180 astetta poikkeava ylätuuleen verrattuna. Tässä tapauksessa ylätuuli tarkoitti noin 200 metriä. Pääsin muutaman sadan metrin korkeudessa maaliristin ohitse ja laskeuduin pintaan. Näin reittimme kulki suoraan kohti maaliristiä. Muuten hyvä, mutta ristille heitettävä streameri oli varastoitu hakuautoon. Ei auttanut muuta kuin ottaa Linnan Pallon lippalakki päästä ja heittää se kohti maaliristiä. Mittausryhmä oli lakin löytänyt ja sain sen takaisin seuraavassa briefingissä. Mukana oli viesti. Toivovat, että seuraavalla kerralla heitän lompakolla.

Kuva: Saara Tuominen

 

Kuva: Saara Tuominen

Kuva: Saara Tuominen

Huomenna aamulla olemme jälleen kuudelta briefingissä. Toivottavasti tuulet heikkenevät niin, että myös iltaisin päästään lentämään.

Japani ja nyt sitten myös Myanmar (Burma)

19 Lok

Japanin matkamme edistyy hyvin. Organisaatio SAGAn tapahtuman taustalla on ollut erittäin aktiivinen ja viestiä on saapunut hyvin. Olemme saaneet ohjeita kaluston viennistä Sagaan, pallon vakuuttamisesta tapahtuman lentojen osalta on hoidossa ja autokin on vuokrattu tapahtuman ajaksi. Tulemme majoittumaan tapahtuman ajaksi kotimajoitukseen ja tätä ryhmämme odottaa suurella mielenkiinnolla. Kaikkiaan tapahtumassa tulee lentämään hiukan yli 100 palloa. http://sibf.jp/en/

Mari-pallo on toimitettu Vantaalle ja ensi viikolla se lähtee lentorahtina kohti Japania. Ryhmällämme on vielä muutama juttu täällä kotimaassa suorittamatta, mutta sunnuntaina 28.10. lähdemme sinivalkoisin siivin Naritan kautta Nagoyaan, josta sitten matkaamme junalla Sagaan. Junaliput on ostettu ja tapahtuman jälkeen olemme vielä viikon verran Japanissa tutustumassa mm. Hiroshimaan ja Kiotoon. Tulossa on yksi mielenkiintoisimmista matkoistamme. Tulen päivittämään tänne blogiin tunnelmia matkan varrella.

Japanin matka olisi ollut kyllä aivan riittävästi tälle kaudelle, mutta eihän sitä koskaan tiedä, minne maailma ihmistä heittelee. Heinäkuussa sain mielenkiintoisen kyselyn. Olisinko kiinnostunut lähtemään talveksi nostamaan pystyyn Myanmarin Baganiin kuumailmapalloyritystä? Hyvin lyhyen, mutta tehokkaan pohdinnan jälkeen olin valmis sanomaan olevani kiinnostunut. Tästä lähti prosessi liikkeelle ja nyt olen lähdössä Japanista suoraan Myanmariin. Siellä on tarkoitus viipyä viisi kuukautta. Takaisin kotona Suomessa olen jälleen huhtikuussa.

Bagan alueena on mielenkiintoinen ja upea. Siellä on parisen tuhatta vanhaa Buddhatemppeliä ja se on Unescon maailmanperintökohde. Maan avautumisen myötä siellä on turismi lisääntynyt ja alueella lentää jo kolme yritystä kuumailmapalloilla. Youtubessa on nähtävissä paljon viedoita sieltä. Tässä yksi Balloon flight over Bagan

Cameronin tehtaalta Bristolista on jo lähtenyt yksi pallorahti kohden Myanmaria uudelle STT-yhtiölle. Tässäpä kuva pallon pystytyksestä Bristolissa. Valmisteluja on kovasti tehty. Minun vakanssini tulee olemaan huoltotoiminnan johtaja sekä lentäjä. Myanmarin pallotoiminnan säädöstö on tehty aika pitkälle Iso-Britannian määräysten pohjalta. Lentotoimintaa säädellään tarkkaan ja viranomaiset ovat luonnollisesti huolissaan turistien turvallisuudesta ja toiminta-alueen herkkyydestä. Temppelien yllä lentää jo nyt aamuisin jopa parikymmentä palloa ja nyt sitten tulee vielä lisää. Suomen viranomaiselta olen saanut jo verifiointikirjeet omista lupakirjoistani. Kun pääsen Yangoniin joudun vielä paikallisen viranomaisen kirjalliseen tenttiin. Paikalliset määräykset edellyttävät ansiolentäjiltä 400 tunnin päällikkökokemuksen ja sen lisäksi kokemusta isoista palloista. Nyt meitä lentäjiä on kaksi ja lisäksi yksi englantilainen entinen brittien ilmailulaitoksen tarkastaja, joka hoitaa paperiasioita.

Tälle kaudelle uudelle yhtiölle on tulossa kolme isoa palloa ja edelleen on optio neljästä pallosta lisää. Kaudella 2019-2020 yhtiön väreissä on tarkoitus lentää seitsemällä pallolla. Pallojen koot ovat 8 matkustajan pallosta 16 matkustajan palloon. Mielenkiintoinen talvi on tulossa. Päivitän myös Myanmarin kuulumisia tänne blogiin kun asiaa ilmenee.

Japaniin!

13 Elo

Pallolentämisessä olen ollut aktiivisesti mukana jo vuodesta 1991. Lupakirjan lensin itselleni vuonna 1992. Alusta lähtien kansainväliset tapahtumat ovat kiehtoneet minua ja aika useassa olen päässyt myös itse lentämään. Japanissa on järjestetty SAGA International Balloon Fiesta jo vuodesta 1978 alkaen. Ehkä se ei alussa ollut niikään kansainvälinen, mutta vuosien saatossa siitä on muodostunut iso kansainvälinen tapahtuma. Vuonna 1989 tapahtuman yhteydessä järjestettiin ensimmäisen kerran pallolennon MM-kisat ja tuolloin tapahtuma lähti todella ”lentoon”. Kisoissa oli mukana 132 palloa ja yleisöä saapui kisoihin 1 170 000 henkilöä. Tämän jälkeen vuosittain tapahtumassa on ollut yli 100 palloa ja katselijoita miljoonan kummankin puolin. Maailmanmestaruuskilpailut on SAGAssa järjestetty ensimmäisten kisojen jälkeen vielä kaksi kertaa, vuosina 1997 ja 2016.  Saga International Balloon Fiesta

Minulla on ollut haaveena osallistua tuohon tapahtumaan jo oman palloharrastuksen alusta lähtien. Vuosien saatossa olen saanut monia kansainvälisiä ystäviä ja niinpä viime vuonna kysyinkin japanilaiselta Sabu Ischiyosilta, kuinka tuonne pääsisi mukaan.

Lähetin tiedustelun tapahtuman järjestäjälle ja kesällä sain vahvistuksen, että pallokuntamme on yksi viidestä ulkomaisesta pallosta fiestaa lentämässä. Me lähdemme sinne Unikko-pallolla ja miehistöksi lähtee vaimoni Maija, sekä ystäväperhIMG_1718eemme Anne, Jarmo ja Saara.

Suunnitelmia on jo kovasti tehty ja valmistelut ovat käynnissä. Pallo matkustaa paikalle lentorahtina lokakuun aikana ja me seuraamme perässä. Tapahtuman lennot alkavat 30. päivä lokakuuta ja päättyvät 4. marraskuuta.

Tulen päivittämään valmisteluja tänne blogiin syksyn aikana ja kun tapahtuma alkaa, pyrin päivittäin kertomaan kuvien kera tapahtumasta. Odotamme riemulla matkaamme!

 

Talvilentämistä

7 Maa

Talvinen Hämeen keskiaikainen linna

Kuvat: Jaakko Virtanen

 

Me menemme taivaalle lämmittelemään. Tämä on yllättävää, mutta totta. Se ei johdu niinkään polttimen alaspäin tuottamasta lämmöstä vaan meteorologisesta ilmiöstä nimeltään inversio. Maan pinnalla ilman lämmittää tai tässä tapauksessa kylmentää pääasiassa maa. Auringon osuus ilman lämpenemisestä on minimaalinen. Aurinko lämmittää maata ja maasta lämpö siirtyy ilmaan. Talvella auringon lämmittäminen on varsin vähäistä ja maa pysyy kylmänä. Tällöin myös ilma maan pinnalla pysyy kylmänä. Korkeammalla saatta sitten olla lämpimämpi ilmavirtaus. Kylmyys aiheuttaa usein myös sen, että maan pinnalla on lähes tyyntä, mutta inversiokerroksessa ja sen yläpuolella tuuleekin sitten lujempaa. Tämä mahdollistaa talvella pallolla mukavat matkalennot. Pinta on heikkotuulinen, jollloin päästään hyvin ilmaan ja laskeutuminen on helppoa, mutta ylhäällä pallolle saadaankin mukava matkanopeus. Suomessa on mitattu yli 100 km/h nopeuksia kuumailmapallolle. Lentäessä nopeus ei haittaa palloa, kunhan tuuli ei ole turbulenttinen. Inversiokerroksessa lämpötila on ylempänä korkeampi kuin alhaalla. Tällaisia kerroksia saatta ilmassa olla useampia. On ns. pintainversio muutaman kymmenen metrin korkeudella ja sitten ylempänä on vielä uusia inversiokerroksia. Pilviraja on yleensä yksi inversiokerros talvella. Ilmassa inversiokerroksen havaitsee myös niin, että inversiokerroksen yläpuolella on kirkkaampaa. Maanpinnalla pintainversion korkeuden voi havaita hyvin savuista. Savupiipusta lähtevä savu nousee suoraan ylöspäin, mutta inversiokerroksessa savu ei enää nousekkaan ylöspäin, vaan lähteekin vaakasuoraan. Lämpötilan muutos saattaa olla korkealla huomattavan suuri, kun maassa on pakkasta 18 astetta, voi 400 metrin korkeudessa ollkain vain 5 astetta pakkasta. Menemme siis ylös lämmittelemään!

Kirkas talvipäivä

Lauantaina 24. helmikuuta onnistui talvinen lento erinomaisesti. Valmistauduimme korkeaan lentoon, eli yli tavoitteena oli saavuttaa yli kahden kilometrin korkeus. Ilman happilaitteita voidaan nousta aina kolmeen kilometriin saakka ja ilmatila antaa Hämeenlinnan alueella mahdollisuuden nousta 2800 metriin ns. valvomattomassa ilmatilassa, eli ei tarvitse olla yhteydessä lennonjohtoon, jokainen vastaa omasta lennostaan. Aamukymmeneltä kolmea palloa viriteltiin lentokuntoon Linnan puistossa. Dr. Oetker ja Positiivarit yleisölennätyspalloina ja Unikko Räyskälän Ilmailukerhon harrastepallona. Sen pilottina Jaana Salmela taisi olla ensimmäisellä lupakirjalennollaan!

Pintatuuli oli lähes olematon. Pilottipallo kuitenkin näytti, että ylhäällä tuulee ja lento suuntautuisi kohti länsilounasta. Sieltähän löytyy hyvin sopivia peltoja laskeutumiseen ja nyt kun pakkasia on ollut riittävästi, myös järviä voidaan käyttää. Talvilentämisen hyviä puolia sekin. Niinpä pallot täyttöön ja mieli korkealle, sinnehän mekin kohta pääsemme.

Dr. Oetker nousi puistosta ensimmäisenä. Kuusi matkustajaa ihasteli talvista luontoa ja nautti hiljaisuudesta. Mitä nyt poltin välillä piti ääntä. Pallo kohosi kaupungin ylle ja kun tarkoituksena oli nousta yli kahden kilometrin korkeuteen, nousu jatkui aina vaan. Alajärven yläpuolella saavutimme kahden kilometrin korkeuden.

Ilma oli varsin kirjas ja etelän suunnalla saatoimme hahmottaa juuri 100 vuotiaan Viron rannikon. Juhlallisuudet eivät tarkkaan näkyneet palloon. Meidän ollessa jo varsin korkealla nousi puistosta ilmaan Unikko ja Positiivarit. Pohjoisella pallon puoliskolla tuulet kääntyvät yleensä ylempänä oikealle. Niin nytkin. Unikko lensi matalalla ja tavoitteli Renkoon pääsyä. Kun me ja Positiivarit lensimme korkealla, meidän reittimme Rengon luoteispuolelta kohti Tammelaa. Rengon jälkeen lentoreitille tuli pidempi metsätaipale ilman laskeutumispaikkoja, mutta se ei meitä haitannut. Päätimme sitten lentää pidemmälle, Tammelan Portaassa näkyi hyviä peltoalueita.

 

 

 

Voitte käydä katsomassa Dr. Oetkerin ja Positiivareiden lentoreitit täältä:

Dr. Oetker http://www.movescount.com/fi/moves/move203141863

Positiivarit: http://www.movescount.com/fi/moves/move203141863 (lentoreitti on lähes suora viiva, kiemurteleva viiva taasen on paluureitti autolla Hämeenlinnaan)

Tammelan Porrasta lähestyttäessä palloilla laskeuduttiin alemmas ja lentäjät tutkailivat tuulen suunnan muutosta eri korkeuksissa. Suuria eroja ei ollut, mutta lentosuunnassa löytyi hyvin laskupaikkoja. Helmikuun lopulla aurinko alkaa jo lämmittämään mukavasti ja tämä aiheuttaa myös sen, että pinnan lähellä alkaa tuulemaan. Tummat metsät lämpiävät auringon voimalla ja niistä alkaa ilma nousemaan ylöspäin. Varsinaista termiikkiä ei vielä synny, mutta laskupaikkaa lähestyttäessä täytyy ottaa huomioon tuulen voimistuminen ja mahdollinen suunnan muutos.

Tammelan Portaassa kulkee myös iso voimalinja, Vanha rouva keskellä aukeita. Me pudotimme Dr. Oetkerillä korkeutta hyvissä ajoin ennen peltoja hyvin matalalle ja pääsimme metsäsaarekkeen jälkeen laskeutumaan pellolla ennen voimalinjoja. Kun matkustajat ja lentäjä olivat poistuneet korista, näkyi jo Positiivaritkin lähestyvän laskupaikkaa. He ylittivät voimalinjan ja laskeutuivat sen jälkeen onnistuneesti myös pellolle. Aika upeata, lentomatkaa 40 kilometriä ja pallot laskeutuivat kolmensadan metrin päähän toisistaan!

 

 

Niinpä jäljellä oli vielä pallon keruu takaisin peräkärryyn ja matka autolla Hämeenlinnaan. Maanteitse matkaa kertyikin sitten yli 50 kilometriä.

 

Kesäyön lento

3 Lok

Kello kolmelta aamuyöllä Hämeenlinnassa liikkeellä on jonkin verran kulkijoita. Linnan puistossa kokoontuu kahdentoista hengen ryhmä varsin odottavin mielin. Varusteina heillä on reipas ulkoiluvaatetus, he eivät siis ole tulossa  iltariennoista. Parkkipaikalle on saapunut myös Linnan Pallon Land Rover Defender peräkärryineen ja Ali-Vehmaan pikkubussi.

_76A7192

Aurinko nousee vasta tunnin päästä, mutta kesäyöt ovat valoisia. On alkamassa kesäyön kuumailmapallolento. Linnan Pallo toteutti neljä kesäyön lentoa Suomi 100-teemalla. Koska lennot toteutettiin Hämeenlinnassa, lentoihin liittyi myös Sibelius. Lennon aikana pallon korissa soi vienosti Sibeliuksen musiikkia.

Alkaa pallon valmistelu lentokuntoon henkilökunnan johdolla ja matkustajien avustuksella. Yli 500 kiloa painava pallon alakerta, joka sisältää korin lisäksi kaasusäiliöt, polttimet sekä mittaristot ym. varusteet, otetaan peräkärrystä alas lähtöpaikalle. Poltinyksikkö asennetaan paikalleen ja testataan. Kolmesta polttimesta saadaan tehoa 3,7 MW per poltin, eli yhteensä noin 15 000 hevosvoimaa. Liekit lämmittävät ympäristöä ja valaisevat aluetta.

_76A7202

_76A7218

Kun pallon kuori saadaan asennettua, aloitetaan pallon kylmätäyttö puhaltimilla. Kuoren sisälle on saatava 7 miljoonaa litraa ilmaa, ennen kuin sitä voidaan alkaa lämmittämään. Kahdella puhaltimella siihen kuluu noin 10 minuuttia. Täytön aikana henkilökunta virittää huippuventtiiilin paikalleen ja lentäjä tarkastaa pallon.

_76A7269

_76A7283

Hyvissä ajoin ennen auringon nousua kaikki on valmista ja lentäjä nostaa pallon pystyyn lämmittämällä kuoren sisällä olevan ilman polttimilla. Pallo on valmiina lentoon lähtöön.

_76A7319

_76A7358

Matkustajissa on havaittavissa jännitystä. Kaiuttimesta vienosti soiva Sibeliuksen musiikki luo rauhallista tunnelmaa ja pallo kohoaa majesteetillisesti historiallisen linnan yläpuolelle. Pallo lähtee hitaasti liikkumaan tuulen mukana kohti luodetta. Matalalla liike on hidasta. Siellä täällä näkyy aamu-usvaa ja auringon ensi säteet valaisevat itäistä taivaan rantaa. Kamerat räpsyvät ja matkustajat hämmästyvät kuinka nopeasti pallo kohoaa taivaalle. Vallitsee hiljaisuus, vain Sibeliuksen musiikki soi ja poltin pitää aika ajoin ääntä. Alhaaltakaan ei juuri ääniä kuulu, kaupunki ei ole vielä herännyt.

_76A7479

_76A7714

Aamulennoilla tyypillisesti tuulen suunta vaihtuu hyvinkin paljon. Sadan metrin korkeudessa lentosuunta on länsiluoteeseen, mutta kun pallo kohoaa kilometrin korkeuteen, suunta onkin pohjois-koilliseen. Tälle lennolle se sopii täydellisesti, sillä näin pallo suuntaakin matkansa Aulangon ylle ja Sibeliuksen musiikki on omassa ympäristössään. Nouseva aurinko kultaa maiseman ja matkustajat nauttivat täysin rinnoin upeasta aamun hetkestä. Tätä on odotettu ja aamuherääminen on vaivansa väärtti. Pallo jatkaa vaellustaan Vanajaveden itäreunaa, heräävä maisema levittäytyy pallon alle, näkyvyyttä on noin 100 kilometriä. Etelässä näkyy Helsinki.-Vantaan lentoaseman suuret lentokoneiden huoltorakennuksien siluetit, pohjoisessa taivaan rantaan piirtyy Näsinneula, Lahden Tiirismaan masto tuntuu olevan aivan lähellä. Lännessä taasen Tammelan Pyhäjärvi välkkyy aamuauringossa.

_76A7754

Tuulen nopeus ei ole kovin suuri. Tunnissa pallo vaeltaa noin 10 kilometriä ja lentäjä tuo palloa alaspäin, kohden Pekolan peltoja. Korkealla nopeus oli noin 10 km/h ja Vanajavesi päilyy tyvenenä. Sadan metrin korkeudessa pallolla on kuitenkin nopeutta 20 km/h. Maan pinta on viileä ja noin sadan metrin korkeuteen muodostuu pintainversio, eli ilma on lämpimämpää ylhäällä. Tämä saa aikaan sen, että tuuli pakkautuu inversiokerrokseen. Kun tämän korkeuden läpäisee, vaakanopeus hiljenee ja pallo saadaan laskeutumaan tyylikkäästi pellolla. Tunti taivaalla kului nopeasti ja kameroiden muistikortit ovat täyttyneet kuvista.

_76A7966

Seuranta-autot ovat pystyneet hyvin seuraamaan lentävää palloa ja ne ovat laskeutumispaikalla lähes samaan aikaan kun pallon kori koskettaa pellon pintaa. Lento-osuudesta on vielä jäljellä pallon kokoaminen takaisin peräkärryyn.

_76A8210

Tämän jälkeen ryhmä siirtyy piknik-aamiaiselle. Tarjolla on Väinämöisen palttoonappeja lohi- ja lihatäytteellä, karjalan piirakoita ja pientä makeaa naposteltavaa. Juotavana kahvia sekä teetä ja luonnollisesti kuohuviiniä!

_76A8235

_76A8241

_76A8253

Kuvat Terho Aalto

Auton renkaalla taivaalle, muotopallolla operointia

8 Jou
img_5570

kuva: Jaakko Virtanen

 

oh-nre-ensilento-janakkala-11-10-2016-118

kuva: Jaakko Virtanen

Kuumailmapallo ei välttämättä ole pallon muotoinen. Maailmalla lentää jonkin verran erimuotoisia kuumailmapalloja, Suomessa niitä näkyy harvemmin. Nyt Linnan Pallo on aloittanut operoinnin maailman suurimmalla autonrenkaalla, kun Nokian renkaille tuli lokakuun alussa muotopallo. Linnan Pallolla on jo kokemusta vuosituhannen alussa operoidusta kahvipaketista, mutta nyt operoinnin aloittava autonrengas on jälleen oma erikoisuutensa.
Kuumailmapallojen teollinen valmistus Euroopassa alkoi 1970-luvun alussa, kun Don Cameron perusti Cameron Balloons Ltd:n Bristoliin. Cameron oli alusta lähtien hyvin innovatiivinen ja vuonna 1976 näki päivän valon maailman ensimmäinen special shape eli muotopallo. Tämä oli G-OLLI, lakritsiukko Gollyn hahmo. Alussa muotopallojen valmistaminen oli varsin kokeellista toimintaa. Ensimmäisten joukossa oli mm. Lewis-farmarit, joita ensin kokeiltiin niin, että molemmissa lahkeissa oli kori ja poltin. Tämä ei oikein toiminut ja siirryttiin yksikoriseen malliin.  G-OLLI pallon jälkeen maailman taivaalla on purjehtinut mitä merkillisimpiä laitteita, mm. laivoja, autoja, traktoreita, lehmiä, linnoja sekä, erilaisia mainoshahmoja. Yllättävin on ollut Festo-yhtiöiden pallopari, jotka ovat identtisiä, mutta toinen palloista lentää ylösalaisin. Pallon huipulla on luonnollisesti feikkikori ja oikea kori on pallon alapuolella sijoitettuna kankaan sisään niin, ettei sitä näy ulkopuolelle. Tämä pallopari on aiheuttanut maailmalla useita hälytyksiä DSCN6046pelastusviranomaisille katsojien luulleessa pallon todellakin karanneen ylösalaisin. Kaikkiaan muotopalloja on tehty noin 1500.
Suomessa muotopallo on harvinaisuus. Ilma-alusrekisterissämme on ollut vain neljä muotopalloa, MM-kisamaskotti Lasse Jänis vuonna 1983, Costa Rica- kahvipaketti 2000-luvun alussa, käytettynä ostettu olut-tuoppi sekä nyt uusimpana Nokian Renkaiden lentävä autonrengas. Ulkomaisia muotopalloja on silloin tällöin vieraillut Suomessa mm. jo aiemmin mainittu Feston up side-pallo.
Muotopallon operointi poikkeaa jonkin verran tavanomaisen pallon operoinnista. Kun pallo on saatu taivaalle, itse lentäminen ei juurikaan poikkea tavanomaisesta pallosta, mutta muotopallon pystytys ja maakäsittely on haastavampaa. Muotona pallo on ideaali pinta-alan ja tilavuuden suhteen, eli pienin mahdollinen pinta-ala suurimpaan mahdolliseen tilavuuteen. Muotopallossa tilavuus ei ole optimaalinen ja tämän vuoksi ulkomittoja joudutaan kasvattamaan, jotta saadaan riittävä tilavuus nostokyvyn saavuttamiseksi. Samalla kuoressa käytettävä kangasmäärä kasvaa ja painoa tulee lisää. Rengas-pallon tilavuus on noin 3000 kuutiota ja painoa 244 kg. Vastaavan tilavuuksisen normaalin pallon kuoren paino on noin 130 kg.  Ulkomitoissa normaali pallo on noin 22 metriä korkea, kun rengaspallon huippu kohoaa kolmeenkymmeneen metriin korin pohjasta mitattuna. Tavanomaisissa palloissa käytetään laskuvarjoventtiiliä pallon yläosassa. Rengaspallon muoto ei mahdollista laskuvarjoventtiilin käyttöä, joten pallossa on huipulla ns. rip-lock venttiili, joka on kiinni tarranauhoilla lukoilla varmistettuina. Laskuvarjoventtiilin tilalla on sivuissa punoksella käytettävät venttiilit, joista voidaan päästää kuumaa ilmaa ulos tarvittaessa myös lennolla.  Rip-lock venttiiliä käytetään vain laskeuduttaessa maahan.
Rengaspallossa on runsaasti tasaista pintaa. Tämä on haasteellista kuoren suunnittelussa. Tasainen pinta saadaan pysymään tasaisena myös lennettäessä siten, että kuoren sisällä on runsaasti tukipunoksia. Ne pitävät kuoren oikeassa muodossa. Toinen hankala kohta on terävät kulmat, tässä tapauksessa kulutuspinnan ja renkaan sivun reunakohta. Tämä on toteutettu laittamalla sisäpuolelle tukikangas kiertämään reunaa. Reiällinen tukikangas muodostaa tunnelin reunakohtaan ja pitää reunakohdan hyvin paineistettuna. Haasteellinen osa kuoressa on myös renkaan alaosa. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja aivan kuoren alaosassa painetta on vähemmän.Renkaan muoto saadaan säilymään myös alaosassa kankaalla, joka ohjaa ilmaa paineistamaan alaosaa.

wp_20161129_011
Muotopallo saattaa olla varsin hankala täytettävä, jos sen muoto on esimerkiksi jokin eläin tai linna, joissa on erilaisia lonkeroita, jotka kaikki täytyy saada täyteen ilmaa pystytyksessä. Rengaspallossa ei näitä ole, itse asiassa sen muoto on litistetty pallo. Tämän vuoksi kylmätäyttö tapahtuu lähes samalla tavalla kuin normaalin pallon. Rengaspallon paksuus on 8 metriä. Tavallisen pallon halkaisija on noin 20 metriä ja kylmätäytössä tuuli osuu siihen hyvin jo kylmätäytössä. Rengaspallossa kylmätäytön aikana tuuli ei pääse riepottamaan palloa. Kun rengaspalloa lämmitetään pystyyn nousua varten, erilaisuudet alkavat näkyä. Tavanomaiseen palloon verrattuna siinä on tasainen pinta, johon tuuli ottaa eri tavoin kuin pyöreään palloon. Lisäksi tulee vielä suurempi korkeus. Kuumailmapallon kuoreen pitää saada riittävä lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna, jotta se nousee taivaalle. Tämän vuoksi sitä on pidettävä maassa pystyssä lämmittämisen ajan ja tällöin tuuli pääsee vaikuttamaan suoraan pallon kuoreen. Rengaspallon muoto ja korkeus vaikeuttaa tätä vaihetta.

oh-nre-ja-oh-gig-hml-4-12-2016-9

kuva: Jaakko Virtanen

 

oh-nre-ensilento-janakkala-11-10-2016-115

kuva: Jaakko Virtanen

 

 

 

 

 

 

 

 

Tavallisen kuumailmapallon suurin sallittu nousu- ja laskeutumisnopeus on 1000 jalkaa minuutissa. Muotopalloissa nopeutta on rajoitettu, koska rajussa korkeuden muutoksessa poikkeuksellinen muoto ei pysykään haluttuna ja muutos saattaa vaikutta myös lento-ominaisuuksiin. Muotopallojen alkuaikoina yksi muotopallo, joka oli kaasuliekin muotoinen, jopa taittui ilmassa aiheuttaen vakavan vaaratilanteen. Tällaista vaaraa rengaspallossa ei kuitenkaan ole.  Nousu- ja laskeutumisnopeus on kuitenkin rajoitettu 400 jalkaan minuutissa, mikä on varsin vähän. Jos pallolla noustaan lujempaa, saattaa se aiheuttaa heilumista ja renkaan alaosan tyhjenemistä ilmasta (tämä on eri efekti kuin normaalissa autonrenkaassa) Toisella lennolla tällä pallolla nousunopeus kasvoi 450 jalkaan minuutissa ja tuolloin rengas käyttäytyi vielä täysin normaalisti.
Ilmassa rengaspallo lentää kuten pyöreä pallo. Nousu- ja laskeutumisnopeuteen täytyy kiinnittää huomiota, img_2127mutta muuten se lentää jopa helpommin kuin pyöreä. Tavanomaisen pallon saa laskettua varsin pieneen paikkaan, tilaksi riittää alue, johon sen saa kaadettua. Rengaspallo vaatii laskeutumispaikalta hiukan enemmän. Sivuventtiilit eivät ole yhtä tehokkaat kuin pyöreän pallon laskuvarjoventtiili ja pysäyttämiseen käytettävä rip-lock -venttiili taasen tyhjentää kuoren niille sijoilleen ja palloa ei voi taluttaa pystyssä. Laskeutumisen yhteydessä on myös huomioitava kuoren ulkomitat. Reunaesteitä lähestyttäessä on varmistuttava, että pallo on leveimmältäkin kohdalta erossa reunaesteistä.
Vastaavan kokoisella pyöreällä pallolla lennettäessä on matkustajia lentäjän lisäksi yleensä kyydissä neljä. Tällöin koko pallon miehistö on lentäjä mukaan luettuna kuusi henkilöä. Rengaspallon kuoren painaessa yli sata kiloa enemmän kuin pyöreä, se voi viedä lentäjän lisäksi vain kaksi matkustajaa. Näin kokomiehistön koko on yleensä lentäjä mukaan luettuna 4 henkilöä. Tämä tarkoittaa suurempaa työmäärää palloa koottaessa laskeutumispaikalla takaisin perävaunuun. Yllättävän helppoa kuoren kokoaminen säkkiinsä kuitenkin on verrattuna esimerkiksi kahvipakettipalloon, joka ei tahtonut tyhjentyä oikein millään. Paketissa oli yläosassa tasainen pinta ja yläkulmat pitivät ilman hyvin. Renkaassa ei yläosassa ole vastaavanlaisia kulmia. Koko kalusto mahtuu hyvin keskikokoiseen peräkärryyn ja näin se on helppo liikuttaa lentopaikalta toiselle.

 

img_20161206_125605

oh-nre-ensilento-janakkala-11-10-2016-228

kuva: Jaakko Virtanen

Renkaan tekniset tiedot:
renkaan kokomerkintä: 7465/55 R 582
rekisteritunnus: OH-NRE
tyyppihyväksytty ilma-alus
tyyppimerkintä: Cameron S-100
kuoren halkaisija: 23 metriä
kuoren paksuus: 8 metriä
kuoren paino: 244 kg
valmistusmateriaali: nylon-kangas
kangasta yhteensä 3,35 kilometriä (1,5 metriä leveä pakka)
ompelulankaa käytetty noin 13,4 kilometriäwp_20161129_015
valmistusaika noin 4 kuukautta

Pallolentäjän lyhyt meteorologia

10 Kes

Pallolentäjälle sää on erinomaisen tärkeä asia. Lähes kaikki vaaratilanteet liittyvät jollain tavalla huonoon säähän. Pallolentäminen on sääherkkää toimintaa ja ilmailuvälineistä kuumailmapallo on ensimmäinen, joka jää maahan, kun sää heikkenee. Toisaalta pallo on myös niin suuri ja siinä on valtava tuulipinta-ala, joten se erään pallolentäjän sanoin suojelee itse itseään. Kovin huonolla säällä palloa ei saa pystytettyä. Lähtöpaikalla tuulen nopeus ei saa ylittää 5m/s. Taivaalla pallo on vapaa kappale ja lentää vain ilmavirtausten mukana. Ylhäällä tuulen nopeudella ei sitten olekaan turvallisuuden kannalta suurta merkitystä, kunhan ei ole turbulenssia. Suomessa on mitattu yli sadan kilometrin tuntinopeus lennolla.

 

Kuumailmapallolla lennetään kesäisin vain aikaisin aamulla tai sitten illalla ennen auringon laskua. Tämä johtuu termiikistä, eli nostavista ja laskevista ilmavirtauksista. Kesäaikana aurinko lämmittää maastoa ja eri alueet lämpiävät eri tavalla. Tumma metsä lämpenee voimakkaammin kuin vaalea pelto tai kylmä vesistö. Tällöin tumman alueen päällä ilma lähtee nousemaan ylöspäin ja vaalealta alueella taas ilmaa siirtyy tummalle alueelle ja vaalean alueen yllä on laskeva ilmavirtaus. Maanpinnalla tämä havainnoidaan tuulenpuuskina.  Tällaisessa tilanteessa pallo ilmaa keveämpänä liikkuisi holtittomasti ylös alas virtausten mukana. Kesällä käytetään nyrkkisääntönä kolmea tuntia, aamulla voidaan lentää kolme tuntia auringon noususta ja illalla kolme tuntia ennen auringon laskua.

Upea aamukeli. Kuva Gilad Radat

Upea aamukeli. Kuva Gilad Radat

Upea, aikainen aamu Hämeen linnan yläpuolella. Kuva Gilad Radat

Upea, aikainen aamu Hämeen linnan yläpuolella. Kuva Gilad Radat

Cumulukset eli valkoiset poutapilvet on merkki termiikistä. Kun niitä on taivaalla, pallolla ei voi lentää. Illalla on odotettava cumulus-pilvien katoamista. Cumulus-pilvistä muodostuu myös niiden kasvaessa riittävästi kuuropilviä ja myös ukkospilviä. Niissä on erittäin voimakkaita ilmavirtauksia, joiden läheisyyteen joutuminen pallolla on erittäin vaarallista. Talvella, kun aurinko ei kykene lämmittämään maata niin paljon, että syntyisi lämpötilaeroja, voidaan pallolla lentää koko valoisan aikana. Keväällä auringon kohotessa korkeammalle termiikki-ilmiö herää, kun metsässä puut alkavat olla puhtaita lumesta ja pellot ovat edelleen valkoisia. Tällöin metsät alkavat lämmetä ja imeä ilmaa pelloilta. Kun pallolentäjä yrittää laskeutua pellolle, metsä imee aina palloa puoleensa ja pellolle on vaikea päästä.

Näin alkaa korkea sadepilvi muodostua, päätyykö ukkospilveksi.

Näin alkaa korkea sadepilvi muodostua, päätyykö ukkospilveksi.

 

'Tötteröpilvi' eli ukkospilvi on muodostumassa. Näillä pilvillä voi olla korkeutta monta kilometriä.

Alasinpilvi eli ukkospilvi on muodostumassa. Näillä pilvillä voi olla korkeutta monta kilometriä.

Keväällä ja alkukesästä muodostuu rannikolla myös merituulta iltapäivisin ja alkuillasta. Tällöin maa lämpenee ja kun meri on kylmä, tuuli alkaa puhaltaa alemmissa kerroksissa mereltä maalle. Illalla maan jälleen viilentyessä merituuli loppuu. Merituulen vaikutus saattaa otollisissa olosuhteissa ulottua yli 50 km:n päähän sisämaahan. Suuret järvet aiheuttavat myös samanlaisen ilmiön.

Saderintama lähestyy auringonlaskun aikaan.

Saderintama lähestyy auringonlaskun aikaan.

Sade estää kuumailmapallolla lentämisen. Cumulus-pilvistä voi tulla siis kuuropilviä, mutta laajempana alueena voi lähestyä myös saderintama, jossa sade on pitempiaikaista ja pysyvämpää.

 

Synkkyys saapuu. Saderintama on jo lähempänä.

Synkkyys saapuu. Saderintama on jo lähempänä.

 

Yksi pallolla lentämiseen vaikuttava tekijä on inversio. Tavanomaisessa tilanteessa ilma lämpenee maanpinnalla ja noustessa korkeammalle ilma viilenee. Inversiossa ylempänä onkin kerros lämpimämpää ilmaa ja se estää ilman kierron. Tämä näkyy konkreettisesti talvella kovalla pakkasella savuista. Ne nousevat pystysuoraan ylöspäin, kunnes kohtaavat lämpimän ilmakerroksen ja nouseminen pysähtyy siihen. Toinen paikka, missä ilmiöön voi törmätä, on tunturi. Keväällä tunturin laella saattaa olla lämpöasteita, kun taas kurun pohjalla on hyvinkin kylmää. Lämpötilaero saattaa olla suuri. Erään kerran talvella nousimme ilmaan kun maassa oli 24 astetta pakkasta. Kolmensadan metrin korkeudessa lämpötila oli jo plussan puolella. Kylmyys tulee maasta. Merkittävin ilman lämpiäminen tapahtuu maan lämmön haihtumisesta ja talvella kylmä maa pitää lähellä maata olevan ilmakerroksen kylmänä. Kun tällaisessa tilanteessa alueelle virtaa jostakin lämmintä ilmaa, se jää kylmän ilmamassan päälle ja estää ilmankierron. Pallolla lennettäessä tämä on huomioitava lähestyttäessä laskupaikkaa. Alaspäin mentäessä kun laskeudutaan kylmän ilmamassan rajalle, pallo jää helposti kellumaan, eikä päästäkään alaspäin. Tämä ilmiö esiintyy erityisesti talvella, mutta myös keväällä, kun yöt ovat erittäin kylmiä ja maa on edelleen kylmä. Pintainversio voi olla vain muutaman kymmenen metrin korkeudessa. Inversioon liittyy myös tuulen pakkaantuminen inversiokerrokseen. Maassa tuulen nopeus voi olla nolla, mutta samaan aikaan inversiokerroksessa tuulen nopeus saattaa olla kymmeniä kilometrejä tunnissa. Ylempänä tuulen nopeus jälleen heikkenee. Rajapinnat saattavat olla hyvin tarkkoja, muutaman kymmenen metrin korkeuden muutoksella ollaan aivan erilaisessa ilmamassassa.

Pakkasta 24 astetta, vanhan Pohjantähden pääkonttorin mittarissa, matkalla Kantolaan.

Pakkasta 24 astetta, vanhan Pohjantähden pääkonttorin mittarissa, matkalla Kantolaan.

Lämpö plussalla, korkeutta 1777 ft eli n. 540 metriä.

Hetken päästä taivaalla lämpö on plussalla, korkeutta 1777 ft eli n. 540 metriä.

 

Selvästi näkyvä sadepilvi. Pakkaskelillä sade tulee lumikuurona.

Selvästi näkyvä kuuropilvi. Pakkaskelillä sade tulee lumikuurona.

Pakkaspäivän utua yläilmoista katsottuna.

Pakkaspäivän utua yläilmoista katsottuna.

 

Pallolentäjän on myös tiedettävä tuulen suunta ja suunnan muutokset eri korkeuksissa. Pääsääntöisesti tuuli kääntyy ylöspäin noustessa oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla. Muutoksen suuruus vaihtelee paljon, sata – satakaksikymmentä astetta ei ole ollenkaan tavaton kääntyminen. Muutos saattaa tapahtua hyvinkin pienellä korkeuden muutoksella. Taitava pilotti pystyy ilmavirtaukset huomioimalla ”ohjaamaan” palloa hyvinkin tarkasti. Ilma on hyvin samanlainen elementti kuin vesi, siellä on erilaisia kerroksia ja se ei sekoitu, jos sitä ei sekoiteta. Ilmiö on hyvin samanlainen kuin jos laittaa saunassa ämpäriin viileää vettä ja antaa sen lämmetä sekoittamatta sitä. Kun jonkin ajan kuluttua työntää ämpäriin kätensä, huomaa todella selvästi, kuinka vesi on yläkerroksissa lämmintä ja paljon viileämpää pohjalla.

 

Ennen lentoonlähtöä pallolentäjä katsoo säätä internetistä julkisilta sääsivuilta. Sen lisäksi hänellä on käytettävissä Ilmatieteenlaitoksen lentosääpalvelu, johon hän voi soittaa. Pallolentäjät ovat käyneet esitelmöimässä heidän koulutuspäivillä pallotoiminnasta ja tällä tavoin lentosääpalvelun meteorologeilla on tietoa pallolentämisen tärkeistä sääilmiöistä. Lentoa varten on tietysti ensiarvoisen tärkeää havainnoida säätä ennen lentoa lähtöpaikalla ja lennon aikana.

 

Hahtuvapilvia pallojen yläpuolella.

Hahtuvapilvia pallojen yläpuolella.

 

Kaasupallolla voidaan pysytellä päiväsaikaan ”sään yläpuolella” ja näin välttää termiikkiin joutuminen.

Koulutus kuumailmapallolentäjäksi

25 Huh

Minulta kysytään usein, kuinka kuumailmapallolentäjäksi voi kouluttautua ja vaaditaanko pallolentäjältä jonkinlainen lupakirja. 

Kuumailmapallo on tyyppihyväksytty ilma-alus kuten lentokoneetkin. Tällöin se on tiukasti Trafin valvonnan alla ja samalla tulee myös vaatimukset lupakirjasta ja terveysvaatimuksista. Kuumailmapallolentäjällä on oma lupakirjaluokkansa. Tällä hetkellä on olemassa kansallinen lupakirja sekä yleiseurooppalainen ns. EASA-lupakirja. Vaatimukset näillä lupakirjoilla on samat. Vuonna 2018 poistuu näillä näkymillä kansallinen lupakirja kokonaan. 

lupakirja

Trafin myöntämä lupakirja.

Trafi valvoo myös pallolentäjien koulutusta. Tällä hetkellä peruskoulutusta antavat Hämeenlinnan Ilmailukerho (Räyskälä-säätiön koulutusluvassa) sekä Aeronaut Jyväskylässä. Hämeenlinnan Ilmailukerho toimii kerhona ja koulutus toteutetaan kerhotyönä. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutettava joutuu varautumaan pitkäänkin koulutusaikaan, jopa puolitoista vuotta. Tämä johtuen siitä, että opettajien ja oppilaiden aikataulut on saatava sopimaan yhteen. Sen lisäksi on vielä lentopäivänä oltava hyvä sää. Aeronaut toimii kaupallisesti ja oppilas ostaa yritykseltä lentokoulutuksen ja tällöin koulutus tapahtuu huomattavasti nopeammassa temmossa. Kaupallisessa koulutuksessa lupakirjan hinta on kalliimpi kuin kerhotoimintana toteutetussa. 

Kun entisaikaan henkilö halusi ryhtyä lentäjäksi, hänelle sanottiin ensimmäiseksi, että kyllä sinun on nyt mentävä lääkäriin. Tuolloin lentokoulutuksen aloittaminen edellytti ilmailuviranomaisen myöntämää oppilaan lupakirjaa, joka taasen edellytti lääkärintarkastusta. Tänä päivänä lääkärintarkastus on tehtävä ennen oppilaan ensimmäistä yksinlentoa. Lääkärintarkastuksen tekee ilmailulääkäri ja hän kirjoittaa oppilaalle lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen. 

medikaali

Lääketieteellinen kelpoisuustodistus

Koulutus jakautuu teoria- ja lentokoulutukseen. Yleensä teoriakoulutuksessa noin puolet annetaan pitkän viikonlopun mittaisella kurssilla ja toinen puolisko lentokoulutuksen yhteydessä lennonopettajan toimesta. Kaikkiaan teoriakoulutusta on hiukan yli 30 oppituntia. Teoriakoulutukseen kuuluu pallojen rakenneoppia, sääoppia, lentämisen teoriaa, sunnistusoppia, ilmailumääräyksiä, ilmatilan jaon oppimista, lentäjän fysiologiaa ym. Tämän teoriakoulutuksen lisäksi lupakirja edellyttää myös erillistä radiopuhelimen hoitajan kurssia, joka on kaikille ilmailijoille sama. 

Lentokoulutus sisältää vähintään 16 tuntia lentämistä, josta vähintään yksi tunti yksinlentona opettajan valvonnassa. 

IMG_9435

Koulutuksen alusta lähtien oppilaan on opiskeltava sään tuntemusta. Huono lentosää on ehdottomasti suurin riskitekijä pallolentämisessä. Koulutuksen aikana opettaja valvoo, että lennot toteutetaan turvallisessa säässä. Opettajan ohjauksessa oppilas selvittää ennen lentoa sääennusteet netistä ja myös soittaa meteorologille valmistelun aikana. Koulutuksen aikana oppilaan tietomäärää lisätään pala palalta ja oppilaan annetaan tehdä enemmän ja enemmän itsenäisiä päätöksiä sään arvioinnissa. Millainen sitten on hyvä lentosää? Siitä tulemme tekemään oman kirjoituksen tänne blogiin toukokuussa. 

Ensimmäinen koululento on tutustumislento, jossa oppilaalle kerrotaan lennolla perusasioita lentämisestä ja opettaja näyttää kuinka pallolla noustaan ilmaan, lennetään vaakalentoa, muutetaan korkeutta ja tehdään laskeutuminen. Lennon aikana oppilas myös itse käyttää poltinta ja tekee havaintoja pallon liikkeistä. 

Toisen koululennon alussa tai erillisenä harjoituksena oppilaalle opetetaan kuumailmapallon rikaaminen, joka tarkoittaa pallon lentokuntoon laittamista ennen lentoa. Tämä sisältää polttimen kiinnittämisen koriin, kaasusäiliöiden sijoittamisen ja kiinnittämisen koriin, korkeusmittarin ja variometrin (pystynopeusmittari) kiinnittämisen sekä polttimen ja lentoinstrumenttien toiminnan tarkastamisen. Pallo-osan, eli kuoren kiinnittäminen ja lentoa edeltävä tarkastus opetetaan heti lentokoulutuksen alusta lähtien. 

IMG_9375

Perusteiden opetusta

IMG_9384

Ensimmäisillä koululennoilla tärkeätä on oppia havainnoimaan pallon liike. Onko pallo nousemassa, laskemassa vai lentääkö se vaakalennossa. Tämä havainnoidaan horisontista. Lentäjä katsoo horisonttia niin, että se näkyy esim. poltinkehikon pystysauvan takaa. Jos horisontti laskee sauvan takana, pallo on nousussa ja jos taasen horisontti nousee, pallo on laskussa. Vaakalentoa lennettäessä horisontti luonnollisesti pysyy paikallaan pystysauvaan nähden. Toki korkeuden muutosta voi seurata myös mittareista, mutta silmällä havainnointi on tarkempi menetelmä ja näin lennosta saadaan tasaisempaa. 

DSCN6101

Koulutuksen alussa aloitetaan myös laskeutumisten harjoittelu. Laskeutuminen on pallolentämisen jännittävin vaihe normaalilla lennolla. Lentäjän on hyvissä ajoin ennen suunniteltua laskeutumista valittava laskeutumisalue ja tehtävä suunnitelma mielessään, kuinka sinne pääsee eri kerroksissa eri suuntiin vievien tuulien avulla. Kun lähestytään laskeutumisaluetta, on tarkkailtava sähkölinjoja. Yleensä johtoja ei niinkään pystytä havainnoimaan, mutta tolpat kyllä. Tärkeitä havainnoitavia asioita on myös karja ja muut kotieläimet, jouden säikyttämistä pyritään kaikin keinoin välttämään. On myös hyvä havainnoida peltojen tila, onko kyseessä viherpelto vai viljaa kasvava pelto. Näiden havainnointien lisäksi, mutta ei tärkeimpänä on vielä alueella kulkevat tiet. Pallolla olisi mukava laskeutua lähelle tietä, se helpottaa kaluston lastaamista takaisin peräkärryyn. 

14190576901_92c847fdbc_m

Täältä pitäisi valita laskeutumispaikka

Laskupaikkaa lähestyttäessä pallon annetaan vajota matalalle. Tämä tapahtuu vähentämällä polttamista. Korkealla lennettäessä polttimella poltetaan pitkiä polttoja ja pidetään pitkiä taukoja. Kun halutaan alaspäin, poltetaan vähemmän ja ennen halutun korkeuden saavuttamista poltetaan taas reilummin, jotta alaspäin meno saadaan pysäytettyä. Alaspäin menoa voidaan myös jouduttaa käyttämällä kuoren huipussa olevaa laskuvarjoventtiiliä, josta päästetään lämmintä ilmaa pois. Tavanomaisessa lentotoiminnassa lento pyritään suunnittelemaan siten, että laskuvarjoventtiiliä ei tarvitse käyttää ylhäällä, koska se luonnollisesti lisää polttoaineen kulutusta.

WP_000689

Sähkölinjat piiloutuvat hyvin

Laskeutumispaikkaa lähestyttäessä käytetään paikallaan pysyvän kohdan tekniikkaa. Kun pallo on vajoamassa, lentäjä katsoo edessä olevaa maastoa ja etsii kohdan, joka ei liiku näkökentässä. Eli tätä kohtaa katsoessaan lentäjän ei tarvitse nostaa tai laskea katsettaan. Tähän kohtaan maastossa pallo osuu. Ennen maakosketusta lentäjä jarruttaa vielä polttimella ja sammuttaa polttimen pilottiliekit. Huippuventiilin käyttöpunos, eli rippinaru on lentäjällä kädessä ja juuri ennen maakosketusta lentäjä avaa huippuventiiliä, jotta lämmin ilma poistuu kuoresta ja pallo pysähtyy maahan. Koululennoilla tehdään läpilaskuja, eli laskeuduttaessa maakosketuksen jälkeen noustaan uudelleen ilmaan ja jatketaan lentoa. Koululennoilla laskeutumisia tehdään vähintään 20, yleensä niitä tulee useita kymmeniä kaiken kaikkiiaan ennen ensimmäistä yksinlentoa. 

Koululennot ovat kokonaisuuksia ja koulutuksen aikana oppilaille opetetaan lennon valmistelu, lentoonlähtöpaikan valinta ja toimenpiteet lennon jälkeen. Lennoilla opetetaan toiminta harrastelennoilla sekä toiminta erilaisissa hätätilanteissa, kuten pilottiliekkien sammuminen lennon aikana ja erilaiset häiriötilanteet polttoainejärjestelmässä. Lentoja tehdään myös erilaisissa sääolosuhteissa ja vähintään yksi lento pyritään tekemään alueella, jossa oppilas joutuu olemaan yhteydessä lennonjohtoon. 

WP_000639

Korkealta maailma näyttää erilaiselta

Koulutukseen kuuluu myös yksi nousu vähintään puolentoista kilometrin korkeuteen. Tällä lennolla on tärkeätä, että oppilas tekee lentoa varten painolaskelmat ja selvittää, kuinka paljon kuormaa lennolle voidaan ottaa (montako kaasusäiliötä mahtuu mukaan, joutuuko oppilas tai opettaja laiharille yms.). Tällöin selvitetään myös, joudutaanko lennolla nousemaan valvottuun ilmatilaan ja pitääkö olla yhteydessä lennonjohtoon. Lennolla tehdään kuoren kylmäksi päästäminen. Pallolla noustaan haluttuun korkeuteen ja tämän jälkeen annetaan pallon lähteä alaspäin. Korkeuden muutosta ei hillitä polttimella, vaan annetaan vajoamisnopeuden kasvaa. Tällöin huomataan, että pallo alkaa pyöriä pystyakselinsa ympäri kun vajoamisnopeutta on noin 650 jalkaa minuutissa. Kun vajoamisnopeus saavuttaa noin 800 jalkaa minuutissa, huomataan että nopeus ei tästä nouse, ellei käytetä huippuventtiiliä. Pallon kuori toimii laskuvarjona. Tuo nopeus vastaa pyöreäkupuisen laskuvarjon vajoamisnopeutta. Tällöin lentäjän on kuitenkin muistettava, että pallon kuori jäähtyy kuitenkin koko ajan ja mitä kylmemmäksi kuori pääsee, sitä enemmän tarvitaan energiaa sen uudelleen lämmittämiseksi. Tämä harjoitus tehdään yleensä koulutuksen loppuvaiheessa. 

WP_000685

Ennen oppilaan ensimmäistä yksinlentoa hänen on vielä suoritettava teoriakoe hyväksytysti. Kokeessa selvitetään, että oppilaan tietotaso täyttää lupakirjavaatimukset. Kun koe on hyväksytysti suoritettu ja opettaja katsoo oppilaan valmiiksi yksinlennolle, oppilas pääsee ensimmäistä kertaa yksin pallolla taivaalle. Hänellä on kuitenkin oltava radioyhteys opettajaan. Ensimmäinen yksinlento on aina jännittävä niin oppilaalle kuin opettajallekin. 

Yleensä yksinlento tehdään aivan koulutuksen lopussa ja sen jälkeen oppilas lentää lentokokeen Trafin hyväksymälle tarkastuslentäjälle. Tällä lennolla tarkastaja varmistaa, että oppilaan tieto/taitotaso vastaa lupakirjavaatimuksia. Tämän jälkeen oppilas voi hakea kuumailmapallolentäjän lupakirjaa Trafilta.

 DSCN6102

Tällä hetkellä elämme siirtymäkautta kansallisen ja EASA-lupakirjan välissä. Meillä on voimassa molempia ja myös molempia vielä myönnetään. Lupakirjan voimassolo ja sen ylläpitäminen on erilaista kansallisella ja EASA-lupakirjalla. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa lupakirjan ylläpidon vaativan vain muutaman tunnin lentämisen vuodessa tai sitten lennon opettajan kanssa. Taidon ylläpitäminen vaatisi kuitenkin 10-20 lentotuntia vuodessa. DSCN6100